Migreeni ja sen epidemiologia

Katso myös:

Migreenin patofysiologia Migreenin diagnostiikka Migreenin hoito Migreenin ennuste Migreenin tulevaisuus
Migreeni on kohtauksittainen, episodinen, sairaus. Sitä voidaan pitää keskushermoston tapana reagoida moniin erilaisiin ärsykkeisiin. Migreeniä esiintyy reilulla 800 000 suomalaisella, joista laskennallisesti 100 000 sairastaa kroonista migreeniä.

Nykyteorian mukaan hypotalamus käynnistää migreenikohtauksen. Se on autonomisen hermoston säätelijä ja kehon tasapainotilan (homeostaasi) sensori, ja sopii siten erinomaisesti episodisen taudin ajuriksi. Teorian mukaan hypotalamus aistii häiriöt kehon homeostaasissa ja palauttavat tasapainon autonomisen hermoston heijasteilla.  Migreenissä autonominen hermosto reagoi poikkeavan voimakkaasti ja migreenirefleksi laukeaa suhteettoman herkästi. Kohtauksen aikana nimenomaan parasympaattinen hermosto ottaa vallan sympaattiseen verrattuna.

Video 1. Migreenikohtauksen käynnistyminen.

Migreenikohtauksen eri vaiheet – migreenikaskadi

Migreeni ei ole pelkkä päänsärky vaan kaskadi, jossa erilaiset vaiheet (prodromi, aura, päänsärky, jälkioireet) seuraavat toisiaan. Kullakin vaiheella on omat mekanisminsa ja neuroanatomiset vastineensa.

Prodromi syntyy hypotalamuksessa, migreeniaura aivokuorella, päänsärky trigeminovaskulaarijärjestelmässä ja kohtauksen jälkeiset oireet pääasiassa aivokuorella.

Migreenikohtauksen vaiheet

Kuva 1. Migreenikohtauksen eri vaiheet. (kuva piirretään uusiksi)

Tämän lisäksi migreeni ei ole yksittäinen kohtaus vaan koko elämän jatkuva alttius. Episodisessa migreenissä kohtauksia on elämän aikana ainakin viisi. Kroonisesta migreenistä puhutaan, kun migreenipäiviä on kuukaudessa ainakin 15. Episodinen migreeni voi muuttua krooniseksi ja päinvastoin.

Migreeniä hoidettaessa on nähtävä metsä puilta – kohtausten hoidon lisäksi migreenifrekvenssi on syytä pitää kurissa, sillä migreeni ei ole yksittäinen puu vaan koko metsä, jossa puiden tiheys vaihtelee paikasta toiseen – aivan kuten kohtausfrekvenssikin vaihtelee elämän eri vaiheissa.

Migreenin epidemiologia

Pään alueen särystä kärsii käytännössä jokainen jossain vaiheessa elämäänsä. Migreeni ja tensiotyyppinen päänsärky ovat tärkeimmät yksittäiset toistuvan päänsäryn aiheuttajat. Tensiopäänsärkyä kutsutaan myös tavalliseksi tai lihasjännityspäänsäryksi. Esioireinen (aurallinen) ja esioireeton (auraton) ovat migreenin kaksi yleisintä muotoa. Migreeniä kutsutaan krooniseksi, jos päänsärkypäiviä on kuukaudessa enemmän kuin kivuttomia. Sarjoittainen päänsärky, kolmas tärkeä sisäsyntyinen (primaari) päänsärkysairaus, on huomattavsti migreeniä harvinaisempi.

Päänsärkytyypit

Kuva 2. Päänsärkytyypit. 

Migreeni ilmaantuu yleensä jo teini-iässä, pojilla nuorempana kuin tytöillä, aurallinen aiemmin kuin auraton. Tytöillä kohtaukset alkavat samoihin aikoihin kuin kuukautiset. Ilmaantuvuushuippu on naisilla 20 ikävuoden jälkeen, miehillä hieman aiemmin. Yli 50-vuotiailla uudet tapaukset ovat harvinaisuuksia. Migreeni kiusaa nimenomaan työikäisiä naisia.

Kuva 3. Migreenin iänmukainen esiintyvyys ja ilmaantuvuus.

Yleensä migreenipotilaalla on muutama päänsärkypäivä kuukaudessa. Kroonisesta migreenistä (päänsärkypäiviä >15 kuukaudessa) kärsii alle 5% potilaista. Laskennallisesti kroonisia migreenipotilaita on Suomessa n. 100 000.

Migreenipäivät kuukaudessa

Kuva 4. Migreenipäivät kuukaudessa.2

Taulukko 1.  Migreenin esiintyvyys. 3

Primaari päänsärky Esiintyvyys

1 000 ihmistä kohti

 Esiintyvyys

5,5 miljoonaa ihmistä kohti
Migreeni 150 825 000
Krooninen migreeni 20 110 000
Sarjoittainen päänsärky 1 5 500

Monet yleiset, tunnetut ja tunnustetut sairaudet ovat migreeniä harvinaisempia. Sairautena migreenin saama huomio on vähäistä sen yleisyyteen verrattuna. Tilanne muuttuu onneksi samaan tahtiin kun markkinoille ilmaantuu uusia hoitomahdollisuuksia.

Migreenin yleisyys muihin sairauksiin verrattuna

Kuva 5. Migreenin yleisyys muihin sairauksiin verattuna. 4  

Migreenin liitännäissairaudet

Monet kipuoireyhtymät pään, niskan ja koko kehon alueella heikentävät migreenipotilaan elämänlaatua päänsärkykohtausten lisäksi. Jatkuvaan toistuvaan kipuun liittyy usein myös ahdistusta ja masennusta. Iskeemisen verisuonisairauden (aivoinfarkti, sepelvaltimotauti) ja migreenin yhteys ovat hyvin tunnettu, kuten myös epilepsian ja migreenin kytkös.

Migreenin liitännäissairaudet:

  • Masennus
  • ahdistus
  • Krooninen kipu (mukaan lukien niska- ja selkäongelmat)
  • Iskeeminen aivohaveri
  • sydämen sepelvaltimotauti
  • Epilepsia
  • ylipaino

Mikko Kallela

Neurologian erikoislääkäri, dosentti

Muistoa kunnioittaen

  1. Ashina M, Katsarava Z, Do TP, Buse DC, Pozo-Rosich P, Ozge A, et al. Migraine: epidemiology and systems of care. Lancet. 2021;397(10283):1485-95
  2. Blumenfeld AM et al. Cephalalgia 2011
  3. Stovner LJ, Zwart JA, Hagen K, Terwindt GM, Pascual J. Epidemiology of headache in Europe. Eur J Neurol. 2006;13(4):333-45.
  4. Hirtz D, Thurman DJ, Gwinn-Hardy K, Mohamed M, Chaudhuri AR, Zalutsky R. How common are the “common” neurologic disorders? Neurology. 2007;68(5):326-37.

AJO-FI-00581-11-2024

Testaa tietosi