Näkö heikkenee eivätkä silmät tarkenna, kirjaa ei voi lukea eikä kirkasta näyttöä katsoa. Melua, voimakkaita valoja tai ihmispaljoutta ei siedä. Muisti pätkii, on vatsakipua, ripulia ja heikkolaatuista unta. Moni ei osaisi yhdistää näitä migreenin oireiksi, mutta tätä kaikkea migreeni tarkoittaa 39-vuotiaalle Sallalle.
”Useinkaan ihmiset eivät ymmärrä, miten kokonaisvaltaisia migreenin oireet voivat olla. Suurinta osaa minunkaan oireistani ei yleensä yhdistetä migreeniin”, Salla kertoo.
Migreeni on neurologinen sairaus, joka voi oireilla koko kehossa. Usein migreeni mielletään päänsärkysairaudeksi, mutta osa migreeniä sairastavista ei kärsi lainkaan päänsärystä. Migreeniin voi liittyä erilaisia oireita päästä varpaisiin: esimerkiksi raajojen puutumista, oksentelua ja mielialan vaihteluita.
Sallalla migreeni todettiin vähän alle parikymppisenä, kun hän oli aloittanut opiskelun ammattikorkeakoulussa. Hänellä oli kovaa päänsärkyä, pahoinvointia ja oksentelua, mielialaoireita, poissaolokohtauksia sekä herkkyyttä valolle ja äänille.
Kun tavalliset särkylääkkeet eivät auttaneet, lääkäri alkoi epäillä migreeniä.
“Silloin alussa en osannut yhdistää migreeniin esimerkiksi sitä, miksi liikunnan jälkeen olo oli aina huonompi. Aina sanotaan, että liikunnasta tulee hyvä olo. Miksi minulla on kaikki lihakset lukossa ja pää kipeä?”
Sallan migreeniin kuuluu kognitiivisia oireita, kuten aivosumua ja muistiongelmia.
Iän myötä Sallan migreeni kroonistui, ja hänen oireilunsa oli käytännössä jatkuvaa usean vuoden ajan. Sallan migreeniin kuuluu esimerkiksi totaalisen uupunutta oloa, lihasten puutumista ja tunnottomuutta, kognitiivisia oireita, kuten aivosumua ja muistiongelmia, sekä erilaisia vatsaoireita, kuten ripulia ja vatsakipuja.
Kohtauslääkkeet eivät enää riitä, joten hän käyttää migreenin hoitoon biologisia estolääkkeitä. Se on lievittänyt oireita jonkin verran. Eniten Sallan elämää häiritsevä kognitiiviset oireet, jotka vaikuttavat ajatteluun ja muistiin. Kun oireet ovat päällä, hän ei ymmärrä puhetta eikä pysty tuottamaan sitä itse.
“Migreenikohtauksen aikana saatan vain seistä kahvinkeittimen vieressä, mutten ymmärrä, mitä sille pitäisi tehdä. Tai voin olla kaupassa kauppalistan kanssa, mutta en tajua mitä listassa lukee – tai vaikka tajuaisin, en löytäisi kaupasta mitään”, Salla kuvaa.
Pelottavimpia oireita ovat toispuoleiset halvausoireet, kuten kielen ja kasvojen puutuminen.
Kun edes arkiset toimet eivät suju, työnteko ei todellakaan suju. Salla joutui lopettamaan aiemman työnsä suuhygienistinä migreenin ja käsivamman vuoksi, ja nyt hän toimii äitinsä omaishoitajana. Sen sovittaminen elämään migreenin kanssa sujuu tavallista palkkatyötä paremmin.
Silti pahimpina aikoina Salla on yrittänyt vain huolehtia omista ja äitinsä perustarpeista: että tulee syötyä, nukuttua ja peseydyttyä jotenkuten.
Pelottavimpia oireita ovat Sallan mukaan olleet toispuoleiset halvausoireet, kuten kielen ja kasvojen puutuminen. Samat oireet voivat viitata myös aivoinfarktiin, mutta Sallalla ne johtuivat migreenistä.
Hänellä on ollut myös psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta, paniikkia ja alavireisyyttä. ”Saatan migreenin vuoksi olla myös räjähdysherkkä, vaikka normaalisti olen rauhallinen ihminen. Jotkin käyttäytymiseen liittyvät oireet ovat tosi outoja: minua saattaa esimerkiksi alkaa yhtäkkiä naurattaa, vaikkei tilanteessa ole mitään hauskaa.”
Tasainen ja tylsä elämä auttaa
Jotta Salla pärjää migreenioireidensa kanssa, hänen tulee välttää kaikkea turhaa kuormitusta. Pahimmillaan se on tarkoittanut sitä, että elämä rajautuu lähinnä sänkyyn. Tällä hetkellä Salla pystyy myös harrastamaan jonkin verran.
Salla on muokannut elämäänsä vaihtamalla kovatempoiset urheilulajit rauhalliseen joogaan, taijiin ja shindoon. Hän ei juo alkoholia, ei käy keikoilla tai festivaaleilla eikä esimerkiksi kauppakeskuksissa, missä on voimakkaita valoja ja ääniä.
Kotona valot on säädetty himmeälle ja kännykän näyttö niin tummaksi kuin mahdollista. Pitkiä aikoja hän ei voi katsoa mitään näyttöä.
”Elän mahdollisimman tasaista ja tylsää elämää, vähän sellaista mummoarkea. Näin voin kuitenkin nauttia pienistä asioista, kuten ulkoilla ja lukea välillä kirjaa.”
Migreeni on yksi syy siihen, ettei Sallalla ole lapsia.
Oireet pitää aina huomioida ja varautua siihen, että suunnitelmia pitää muuttaa. Sienimetsälle mennessä Salla ajaa auton tien sivuun ihan metsän viereen, ja pysyttelee lähellä autoa siltä varalta, että lihaksista katoaa voima ja hän joutuu raahautumaan takaisin autolle.
Migreeni on yksi syy siihen, ettei Sallalla ole lapsia. Hän ei ole uskaltanut yrittää raskautta, sillä hänen migreeninsä on vahvasti hormonaalista. Raskaus saattaisi pahentaa migreenioireita, ja toisaalta tällä hetkellä käytössä olevaa ja oireita lievittänyttä biologista lääkettä ei voi käyttää raskaana ollessa.
Salla kokee, että läheiset ihmiset ovat ymmärtäneet hän oireitaan ja hän on saanut heiltä tukea. Migreenin monioireisuus tunnetaan kuitenkin huonosti, ja vuosien varrella Salla on kuullut oireistaan välillä ihmettelyäkin.
Hän toivoisi, että ihmiset ymmärtäisivät, että migreeni on neurologinen sairaus, ei vain päänsärkyä. Migreeniä sairastavia voitaisiin hänestä tukea työelämässä enemmän.
“Olisi hyvä, että työelämässäkin ymmärrettäisiin, miten toimintakyvyttömäksi migreeni tekee.”
