Suomessa on arviolta 700 000 migreeniä sairastavaa henkilöä. Sairaudesta kärsii, 15 % naisista ja 5 % miehistä. Migreeni aiheuttaa Suomessa arviolta 1,3 miljoonaa työpoissaolopäivää vuosittain ja varjostaa monen päivittäistä perhe-elämää ja vapaa-ajanviettoa, joten voidaan sanoa, että migreeni on todellinen uhka kansanterveydelle. Migreenin hoito voidaan Suomessa toteuttaa perusterveydenhuollossa, vaikka osa potilaista vaatii neurologin konsultaation heidän sairaustilanteestansa johtuen [1],[2],[3].
Oikea diagnoosi ja luottamuksellinen potilas–lääkärisuhde ovat keskeiset edellytykset migreenihoidon onnistumiselle. Migreenin täsmällinen ja oikein ajoitettu hoito edellyttää säryn tunnistamista ja erottamista muista päänsärkytyypeistä, kirjoittaa neurologian erikoislääkäri ja Tevan lääketieteellinen johtaja Kari Alhainen blogissaan. Migreenitietouden lisääminen valtakunnallisesti sekä aiheesta kouluttaminen ovat tärkeässä asemassa oikean diagnoosin saamiseksi sekä hoitoon hakeutumisessa [4]. Suomen Migreeniyhdistyksellä on siinä tärkeä rooli.
Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnan ydin on migreeniä sairastavien etujen ajaminen
Suomen Migreeniyhdistys on perustettu vuonna 1995 ja se on valtakunnallinen potilas- ja edunvalvontajärjestö, joka tukee sekä ohjaa migreeniä ja vaikeita päänsärkysairauksia sairastavia[5]. Migreeniä sairastavien etujen ajaminen, kuten migreenilääkkeiden Kela-korvauksen saaminen, lausuntojen antaminen markkinoille tulevista migreenilääkkeistä sekä Eduskunnan Kipu ja migreeni – ryhmä, joka perustettiin 8.syyskuuta 2020, on yksi yhdistyksen keskeisimmistä tehtävistä. Lisäksi vaikuttaminen migreeniä ja päänsärkysairauksia koskevan tutkimuksen ja kuntoutuksen kehittymiseen yhteistyössä eri tahojen kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla kuuluu yhdistyksen toimintaan.
Edunvalvonnallisen tarkoituksen lisäksi, yhdistyksen perustamisen syynä oli se, että migreeniä ja kohtausten invalidisoivuutta ei otettu vakavasti. Yhdistyksellä on keskeinen rooli tiedon lisääminen migreenistä ja päänsärkysairauksista sekä niitä sairastavien että muun väestön ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa.
”Tehokasta ja toimivaa hoitoa oikea-aikaisesti pitää olla saatavilla. Perusterveydenhuollossa pitää olla riittävä osaaminen migreenin tunnistamiseen, jotta diagnoosin saaminen ei pitkity. Tarvittaessa potilaalla on oikeus tulla ohjatuksi erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollossa tulee panostaa kokonaisvaltaiseen hoitoon ja yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa tulee kehittää migreeniä sairastavan hyvinvoinnin edistämiseksi”, kertoo toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta Suomen Migreeniyhdistyksestä.
Vertais- ja vapaaehtoistoiminnalla on kansantaloudellinen merkitys
Suomen Migreeniyhdistys koordinoi migreeniin ja päänsärkysairauksiin liittyvää vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaa, jotta kukaan ei jäisi yksin migreenin tai päänsärkysairauden kanssa. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta edistää migreeniä ja päänsärkysairauksia sairastavien toimintakykyä, työelämäosallisuutta sekä osallistumismahdollisuuksia. Vertaistuki antaa monelle voimaa sairauden kanssa elämiseen. Erilaisia vertaistoiminnan muotoja on paljon; ympäri Suomea kokoontuvat paikalliset vertaistukiryhmät, yksilövertaistuki. Sosiaalisessa mediassa somelähettiläät antavat vertaistukea ja jakavat tietoa migreenistä. Verkossa toimii myös vertaistukeen tarkoitettuja keskusteluryhmiä. Vertaistoiminnan mahdollistavat toimintaan perehdytetyt Migreeniyhdistyksen vapaaehtoiset. Vapaaehtoiset järjestävät myös paikallisia Migreeni-infoja ja ovat mukana kertomassa kokemuksiaan esimerkiksi Mikä migreeni? -luentokiertueella. Lisätietoa vertaistoiminnan eri muodoista löytyy osoitteesta: https://migreeni.org/tukea/vertaistuki/
Vapaaehtoistoiminnalla on kansantaloudellisesti suuri merkitys. Se vahvistaa työelämävalmiuksia sekä tarjoaa osallisuuden ja onnistumisen kokemuksia lisäämällä yhteisöllisyyden sekä merkityksellisyyden tunnetta osallistujien arjessa.
Teva Finland Oy tukee Suomen Migreeniyhdistyksen toimintaa erityisesti migreenitietoisuuden lisäämisessä.