Mitä eroa on migreenillä ja päänsäryllä?
Päänsärky on vaiva, josta lähes jokainen kärsii jossain vaiheessa elämäänsä. Sellaista sairautta kuin “peruspäänsärky” ei kuitenkaan diagnostisesti ole olemassa, vaan päänsärylle on aina jokin syy. Päänsärkyoireita voivat aiheuttaa lihaksiin, verisuoniin, aivokalvoihin ja -hermoihin, luukalvoihin, silmiin, poskionteloihin, korviin ja hampaisiin liittyvät seikat. Jos päänsärky on voimakasta tai sen syy ei ole tiedossa, on hyvä hakeutua lääkäriin päänsäryn syyn selvittämiseksi.
Yleisin päänsäryn muoto on jännityspäänsärky, joka pitää sisällään sekä lihasjumeista että henkisestä kuormituksesta johtuvat päänsäryt. Jännityspäänsärystä kärsii jossain vaiheessa elämää yli puolet ihmisistä ja se vaivaa yhtä lailla niin miehiä kuin naisiakin. Migreeniin verrattuna jännityspäänsärky on tasaista eikä siihen liity muita oireita.
Migreeni sen sijaan on neurologinen sairaus, joka aiheuttaa kohtauksittaista päänsärkyä. Migreeniä sairastaa noin joka kymmenes suomalainen ja se on naisilla kolme kertaa yleisempää kuin miehillä. Pahimmillaan migreeni voi laskea elämänlaatua huomattavasti.
Mistä migreeni johtuu?
Migreeni on osittain geenien säätelemää. Migreenikohtauksen syntymekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta läpikotaisin. Yleisesti ajatellaan, että kohtauksessa jokin ulkopuolinen ärsyke aiheuttaa sähkökemiallisen reaktion aivorungossa.
Migreenikohtauksia ärsyttävät tekijät ovat moninaisia ja yksilöllisiä. Stressi, kirkas tai vilkkuva valo, staattinen rasitus, melu, verensokerin lasku ja nestehukka ovat yleisiä migreenikohtauksen laukaisijoita. Lisäksi kuumuus, lämpötilanvaihtelut, hajut, alkoholi, valvominen ja jotkin ruoka-aineet voivat altistaa kohtaukselle. Myös hormonaaliset muutokset voivat liittyä migreeniin. Naisilla migreeni ilmeneekin usein kuukautisten yhteydessä.
Yleisimmät migreenityypit ja oireet
Kolme yleisintä migreenityyppiä ovat aurallinen, auraton ja särytön migreeni. Aurallisessa migreenissä päänsärkyä edeltää jokin oire eli aura. Auroja ilmenee noin 10-15 %:ssa migreenikohtauksia. Aurattomassa migreenissä särky puolestaan alkaa suoraan ilman edeltäviä oireita. Säryttömässä migreenissä esiintyy ainoastaan migreeniauroja, mutta ei lainkaan päänsärkyä.
Migreenikohtauksen tyypillisiä oireita:
- Jopa vuorokautta ennen kohtausta ilmenevät ennakko-oireet kuten mielialan vaihtelut, kognitiiviset muutokset, makeanhimo ja väsyminen.
- Aurallisessa migreenissä noin tunti ennen päänsärkyä ilmenevät aurat kuten näköhäiriöt, raajojen puutuminen, huimaus tai puheen vaikeus.
- Jyskyttävä, kohtalaisen intensiivinen tai kova päänsärky. Kipu voi alkaa myös niskan lihaskipuna.
- Valo-, haju- tai kuuloherkkyys sekä pahoinvointi tai oksentelu.
- Jälkioireet kuten mielialan vaihtelut ja kognitiiviset muutokset sekä pään arkuus ja niskan jäykkyys.
Migreenikohtaukset voivat kestää mitä tahansa neljän tunnin ja kolmen päivän väliltä. Myös kohtausten rajuus vaihtelee. Jotkut tulevat toimeen kohtausten kanssa itsehoidon ja särkylääkkeiden avulla. Toisilla kohtaukset voivat viedä toimintakyvyn täysin, kestää useita vuorokausia ja vaatia migreenilääkitystä tai migreenin estohoitoa.
Muita migreenityyppejä
Aurallisen, aurattoman ja säryllisen migreenin lisäksi muita migreenin tyyppejä on lukuisia ja ne oirehtivat monin eri tavoin:
- krooninen migreeni: migreenipäiviä yli 15 kuukaudessa
- verkkokalvomigreeni: oireena näköhäiriöt tai näön menetys toisessa silmässä
- vatsamigreeni: oireena vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu
- kuukautismigreeni: oireet liittyvät kuukautiskiertoon ja esiintyvät yleensä kuukautisten alkamispäivien yhteydessä
- aivorunkomigreeni: oireina tasapainohäiriöitä, kahtena näkemistä, puhevaikeuksia ja pyörtyilyä
- silmämigreeni: harvinainen migreenin muoto, jonka oireena on silmien mustuaisten laajenemista, silmien liikuttamisvaikeutta ja yläluomien riippumista
- vestibulaarinen migreeni: huimausmigreeni oireilee tasapainohäiriöinä
Voiko migreeniä hoitaa itse?
Migreenitaipumukseen ei voi vaikuttaa itse. Omalla toiminnalla voi kuitenkin pyrkiä vähentämään migreenikohtauksia välttämällä kohtaukselle altistavia tekijöitä. Hyvät elämäntavat ja stressin vähentäminen voivat olla avuksi migreenin hallinnassa.
Myös taittovirheet ja purentaongelmat saattavat edesauttaa migreenikohtauksen syntymistä. Siksi tarkastuskäynnit hammaslääkärillä ja optikolla voivat tuoda apua oireisiin. Myös liikunnasta, venyttelystä, fysioterapiasta ja hieronnasta voi etsiä apua kohtausten aisoissa pitämiseen.
Mitä tehdä migreenikohtauksen sattuessa?
Migreenikohtausten kesto ja intensiivisyys vaihtelevat ihmisestä riippuen. Pahimmillaan migreenikohtaus voi olla hyvinkin lamauttava kokemus, joka vie kestonsa ajaksi toimintakyvyn kokonaan.
Näin voit helpottaa migreenikohtauksen oireita:
- Hakeudu viileään, pimeään ja hiljaiseen ympäristöön.
- Yritä levätä. Jos nukkuminen onnistuu, sitä parempi!
- Kokeile taittaa kivulta pahin kärki asettamalla otsalle kylmä kääre.
- Lievää päänsärkyä voidaan hoitaa apteekista saatavilla itsehoitolääkkeillä.
- Älä sinnittele yksin. Jos kohtaukset eivät helpotu itsehoidolla, hakeudu lääkäriin.
Migreeni vai päänsärky – milloin lääkäriin?
Vaikka päänsärky on hyvin tavallinen vaiva, toistuvien päänsärkyjen syy tulisi aina selvittää, oli kyse sitten migreenikohtauksen kaltaisesta kivusta tai tavanomaisesta päänsärystä. Erityisesti jos päänsärky on alkanut äkillisesti tai se on erityisen kivuliasta, kannattaa asia selvittää lääkärin kanssa.
Jos migreenikohtauksia tulee vähintään kerran viikossa itsehoidosta huolimatta, vaiva kannattaa tutkituttaa, sillä migreenilääkitys voi parantaa elämänlaatua huomattavasti. Viisi auratonta kohtausta tai kaksi aurallista kohtausta riittävät migreenidiagnoosin saamiseen.
Jos migreenikohtaus äityy erityisen pahaksi ja kestää yli kaksi vuorokautta, suositellaan päivystykseen hakeutumista riittävän hoidon takaamiseksi.
MULTI-FI-00221-1-23
