Lähes jokainen meistä kärsii elämänsä jossain vaiheessa päänsärystä. Ohimenevän päänsäryn syyt ovat monelle tuttuja – yleisimpinä jännittäminen, kehon rasitustila ja puutteelliset yöunet. Vaikka päänsärkysairaudet ovatkin hyvin tavallisia, tulisi toistuvien päänsärkyjen syy aina selvittää.
Pään alueen särky voi olla peräisin monesta eri lähteestä: lihaksista, verisuonista, aivokalvoista, aivohermoista, luukalvoista, silmistä, poskionteloista, korvista tai hampaista. Useimmiten ohimeneviin päänsärkyihin auttaa lepo, uni, rentouttava voimistelu ja liikunta, työasentojen muuttaminen sekä kipualueen hierominen ja lämmittäminen. Tulehduskipulääkkeiden lyhytaikaisesta käytöstä voi myös olla apua .1 Migreeni puolestaan on aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jolla on ohimenevää päänsärkyä merkittävämpi vaikutus potilaiden elämänlaatuun.
Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että vuositasolla 6–8 % miehistä ja 15–18 % naisista sairastaa diagnosoitua migreeniä Euroopassa. WHO:n tietojen mukaan migreeni on yleisempi kuin tavalliset sairaudet, kuten diabetes ja astma.1 Joka kymmenes suomalaisista sairastaa migreeniä eli noin 15 % naisista ja 5 % miehistä. 1,2 Migreeni aiheuttaa Suomessa arviolta 1,3 miljoonaa työpoissaolopäivää vuosittain ja varjostaa monen päivittäistä elämää ja vapaa-ajanviettoa. 4
Mikä laukaisee migreenin?
Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä, voi migreenin ilmenemismuoto olla samassa perheessä olevien välillä täysin erilainen.2
Migreenin suurempi esiintyminen naisilla johtuu siitä, että naisten hormonikierto on yksi tavallisimpia migreeniä laukaisevia tekijöitä. Migreeni puhkeaa yleensä jo teini-iässä – pojilla nuorempana kuin tytöillä, aurallinen migreeni auratonta aiemmin. Migreeni on perusluonteeltaan kohtauksellinen sairaus, jossa päänsärkyjaksot ja oireettomat jaksot vuorottelevat.2
Migreenin voivat laukaista tietyt ärsykkeet, kuten kirkas valo, stressi, hajut, hormonaaliset vaihtelut, nälkä, tietyt ruoka-aineet, alkoholi, kuumuus, lämpötilan vaihtelut, vuorokausirytmin muutokset, valvominen, mielialanvaihtelut sekä veren glukoosipitoisuuden heilahtelut. 1 Migreenidiagnoosi perustuu potilaan anamneesin ja statuksen kartoitukseen (Taulukko 1).
Taulukko 1. Migreenin diagnostiset kriteerit. 1
Yleisimmät migreenityypit
Migreeniä on kahta päämuotoa: aurallista, jossa särkyä edeltää näköhäiriö, puutuminen, lihasheikkous tai puheen vaikeus, ja auratonta, jossa migreenisärky alkaa suoraan ilman esioireita. Auraa on vain 10–15 %:lla migreeniä sairastavista. Tavallisimpia ovat näköön liittyvät aurat, esimerkiksi sahalaidat, kirkkaat valot, näkökenttäpuutokset tai näköhavaintojen koon vääristymät. Auroja voivat olla myös muun muassa puutumiset, voimattomuuden tunne raajoissa, puhehäiriöt, väsyminen tai jopa toispuoleinen ohimenevä halvaus. Aura ennakoi migreenikipua ja normaalisti se kestää enintään tunnin. Kipu voi alkaa myös auran aikana. 1,2
Migreeni voidaan lisäksi luokitella episodiseen ja krooniseen migreeniin. Episodisessa migreenissä päänsärky kestää 4–72 tuntia ja esiintyy harvemmin kuin 15 päivänä kuukaudessa. Migreeniä nimitetään krooniseksi, kun päänsärkypäiviä on kuukaudessa vähintään 15 ja päänsärky täyttää migreenin kriteerit vähintään 8 päivänä kuukaudessa.1
Migreenikipua seuraa jälkioireiden vaihe. Tavallisia jälkioireita ovat jälleen mielialan vaihtelut, alakuloisuus, ylienergisyys tai väsymys ja kognitiiviset muutokset. Pää voi tuntua aralta ja niska jäykältä. Kokonaisuudessaan migreenikohtaus ennakko-oireiden alusta jälkioireiden loppuun voi kestää 5–6 vuorokautta.2
Miten migreeniä voidaan hoitaa?
Oikea diagnoosi ja luottamuksellinen potilas–lääkärisuhde ovat keskeiset edellytykset migreenihoidon onnistumiselle. Migreenin täsmällinen ja oikein ajoitettu hoito edellyttää säryn tunnistamista ja erottamista muista päänsärkytyypeistä, kuten jännityspäänsärystä tai sarjoittaisesta päänsärystä. 1,4
Lievä migreenikohtaus voi mennä ohi levolla, mielellään pimeässä ja viileässä huoneessa. Se voi helpottua myös lämpimässä suihkussa, rentoutumisharjoituksella tai muilla ei-lääkkeellisillä keinoilla. Migreenikohtaushoidon valintaan vaikuttavat muun muassa kohtauksen vaikeus ja alkamisajankohta, pahoinvointi, oksentaminen, muut sairaudet ja mahdolliset haittavaikutukset. 2
Migreenikohtausta voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla – usein vaikeaan kipuun tehoavat kuitenkin vain täsmälääkkeet eli triptaanit (Kuva 1). Osalla potilaista migreeni estää kokonaan päivittäiset toiminnot, kun taas toisilla tehokas lääkitys mahdollistaa normaalit arkiaskareet – osa potilaista saattaa pärjätä jopa lääkkeettömien hoitojen turvin. 1
Kuva 1. Migreenin oirejatkumo ja kohtauslääkkeet. 1,4 Lievää päänsärkyä voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla. Kovaan kipuun auttaa usein kuitenkin vain täsmälääke eli triptaani, joka tehoaa parhaiten heti päänsäryn alussa otettuna.
Migreeninestolääkitystä voidaan harkita potilaille, joilla on useita kohtauksia kuukaudessa eikä tarpeeksi tehokasta kohtauslääkitystä ole löytynyt, toteaa Tevan lääketieteellinen johtaja, neurologian erikoislääkäri Kari Alhainen. 1
Kuva 2. Tevan lääketieteellinen johtaja,neurologian erikoislääkäri Kari Alhainen.
Migreeniä voidaan hoitaa ja ennaltaehkäisynä toimivat terveelliset elämäntavat. Hyvä ja riittävän ajoissa toteutettu, toimiva kohtaushoito lyhentää kohtauksia, parantaa elämän-laatua ja vähentää työstä poissaoloja. Migreenin kroonistumista voidaan joissain tapauksissa ennaltaehkäistä hyvin suunnitellulla ja toteutetulla kohtauksellisen migreenin hoidolla. 2
Lähteet:
- Migreeni. Käypä hoito -suositus, 2015. Sivulla vierailtu 17.4.2019
- Suomen Migreeniyhdistyksen verkkosivut. Sivulla vierailtu 17.4.2019
- Migreeni pähkinänkuoressa. Sivulla vierailtu 17.4.2019
- Cady ym. Primary headaches: a convergence hypothesis. Headache. 2002;42:204–216.
MULTI-FI-01199 12 23