Migreeni on moniulotteinen sairaus, joka vaikuttaa elämään sekä kohtauksen aikana että niiden välissä. Teva toteutti vuonna 2023 migreenipotilaille kyselyn, jossa haluttiin selvittää, minkälaisen taakan migreeni aiheuttaa siitä kärsiville. Kyselyyn vastasi yli 200 migreeniä sairastavaa suomalaista, jotka jakoivat kokemuksiaan.
Neurologi Emilia Tauriala kertoo, että migreenin hoidossa on hyödyllistä, että potilas itse ymmärtää, mistä sairaudessa on kyse. Migreenin hoitotasapainon mittaamiseen ei ole yksinkertaista laboratoriokoetta, vaan sitä arvioidaan muun muassa päänsärkypäiväkirjan avulla.
“Migreenissä iso osa hoitoa on potilaan oma hoito, omien laukaisevien tekijöiden kartoittaminen sekä ymmärrys siitä, mikä pahentaa migreeniä”, Tauriala listaa.
Hyvässä hoidossa lääkkeillä ja ilman
Vastaajista suurin osa (79 prosenttia) oli 31–60-vuotiaita ja kertoi sairastaneensa migreeniä jo kymmeniä vuosia – eli valtaosan elämästään. Valtaosa vastasi hoitavansa migreeniään yksityisessä terveydenhuollossa joko työterveyslääkärillä (24 prosenttia) tai neurologilla (33 prosenttia).
Potilaskyselyn vastaajista valtaosa oli kokeillut migreenin kohtaushoitoon tulehduskipulääkkeitä (92 prosenttia) ja triptaaneja (94 prosenttia). Liki 90 prosenttia vastaajista kertoi kokeilleensa perinteistä migreenin estohoitoa useammalla eri lääkkeellä. Jopa puolet vastaajista oli kokeillut vaikean migreenin hoitoon tarkoitettuja biologisia estolääkkeitä.
“Monet vastaajista sairastavat migreenin vaikeampaa muotoa, mutta ovat jo hyvässä hoidossa”, Tauriala summaa.
Vastaajista 63 prosenttia kertoi myös kokeilleensa lääkkeettömiä hoitomuotoja. Vastaajilla oli käytössä lukuisia eri hoitoja, kuten lymfaterapia, akupunktio, hieronta, fysioterapia, ruokavalion muutokset ja alkoholinkäytön vähentäminen, tauriinia sisältävät energiajuomat, kofeiini, vitamiinit ja ravintolisät, säännölliset elämäntavat, stressin vähentäminen monin eri tavoin, jooga, säännöllinen kestävyysliikunta, kylmähoito, kuumaa suihku, pimeä huone, riittävä uni ja lepo, migreenilasit sekä triggereiden välttely.
“Useimmilla lääkkeettömistä hoitomuodoista on apua lääkehoidon rinnalla. Sopiva lääkkeetön hoitomuoto löytyy usein kokeilemalla”, Taurila lisää.
Migreeni vaikuttaa voimakkaasti työhön ja vapaa-aikaan
Kyselyn vastaajat kokivat migreenin vaikuttavan negatiivisimmin vapaa-aikaan sekä työhön ja uraan. 76 prosenttia kertoi migreenin vaikuttavan jokseenkin tai erittäin negatiivisesti vapaa-aikaan, 62 prosenttia työhön ja 56 prosenttia uraan. Taurialan mukaan syy suuriin lukuihin piilee siinä, että migreeniä esiintyy eniten juuri työikäisillä aikuisilla, jotka tasapainoilevat työn, arjen ja niitä molempia värittävän sairauden välillä.
“Vapaa-aika on yleensä se, mistä tingitään. Moni migreeniä sairastava sinnittelee töissä ja käyttää vapaa-ajan oireista toipumiseen. Työ yritetään hoitaa parhaansa mukaan ja poissaoloja ei mielellään oteta migreenin takia, minkä vuoksi vapaa-aika kärsii.”
Moni haastateltava kertoi, että arki on suunniteltava tarkasti ja varauduttava särkyyn silloinkin, kun sitä ei ole. Vastaajista 56 prosenttia kertoi huolestuvansa usein tai aina sosiaalisia tai vapaa-ajan aktiviteettejä suunnitellessa, sillä saattaa saada päänsäryn. Vastaajista 26 prosenttia arvioi kokevansa avuttomuuden tunnetta päänsäryn takia silloinkin, kun päänsärkyä ei ole. Taurialan mukaan myös kansainvälisessä migreenitutkimuksessa on keskusteltu, että olisi syytä mitata myös muuta kuin päänsärkypäiviä, koska migreeniin liittyy paljon muutakin elämää.
“Migreeniä voi olla vaikea ennakoida. On hankala tehdä suunnitelmia, jos ei voi luottaa siihen, ettei kohtaus tule tärkeällä hetkellä. Se tietysti tuo avuttomuuden tunnetta, jos ei pysty yhtään hallitsemaan tilannetta, kun oireet tulevat.”
Päänsärkypäiväkirjasta apua
Vastaajista 90 prosenttia oli kokeillut päänsärkypäiväkirjaa päänsäryn toistuvuuden ja oireiden omaseurantaan. Vastaajat kertoivat saaneensa päänsärkypäiväkirjan omalta lääkäriltään tai Migreeniyhdistyksen nettisivuilta tai pitävänsä kirjaa muuten. Osa myös käytti migreenikohtausten ylös kirjaamiseen tarkoitettuja mobiilisovelluksia.
Vastaajista 81 prosenttia koki päänsärkypäiväkirjan hyödylliseksi. Tauriala on ilahtunut siitä, miten moni on löytänyt siitä apua. Hän kertoo päiväkirjan olevan erityisen tärkeä, jos migreenikohtauksia on viikoittain, sillä tällöin voi olla yllättävän vaikea muistaa, kuinka usein migreenikohtauksia on. Huolella täytetystä päänsärkypäiväkirjasta hyötyvät myös terveydenhuollon ammattilaiset, jotka voivat käyttää sen tietoja vaikuttavan ja onnistuneen lääkehoidon toteutuksessa.
“Päiväkirja on olennainen migreenin vaikeusasteen ja hoitovasteen arvioinnista. Usein migreeni lähtee harvenemaan asteittain eikä sitä välttämättä heti huomaa, että migreeni on alkanut helpottaa.”
Iso osa migreenistä on yhä vailla hoitoa
Migreenitaipumus on osin geneettistä, joten sitä ei pystytä täysin parantamaan, mutta oireet pystytään useimmiten pitämään hyvin hallinnassa nykyaikaisella hoidolla.
“Migreeniin on tehokkaita hoitoja, joten se on harvemmin ongelma kuin ennen. Uskaltaisin väittää, että valtaosa migreenipotilaista saa oireet hyvin hallitaan ja parannuksen elämänlaatuun, kun migreeni hoidetaan hyvin”, Tauriala kertoo.
Potilaskyselyn tuloksista kertominen levittää tietoisuutta migreenistä ja sen vaikutuksesta elämänlaatuun. Se tarjoaa myös vertaistukea saman sairauden kanssa kamppaileville. Taurialan mukaan iso osa migreenistä on yhä piilossa ja ilman hoitoa.
“Ongelmana on, ettei terveydenhuollossa aina tunnisteta migreeniä. Sen takia on erittäin hyvä, jos potilaat itse tunnistavat sairauden ja voivat hakeutua sellaiselle lääkärille, joka on perehtynyt aiheeseen”, Tauriala lisää.