Uskomus 1: Migreeni on vain päänsärkyä
Migreeni ei ole vain päänsärkyä, vaan neurologinen sairaus, joka aiheuttaa päänsärkykohtauksia. Migreeniä esiintyy noin 10 prosentilla aikuisista.1 Puttosen mukaan hyvin yleinen väärä uskomus on, että migreeni on vain pitkään kestänyttä päänsärkyä, joka lähtee itse hoitamalla särkylääkkeellä.
“Aina ei tiedosteta, että säännöllisellä ja pitkään kestävällä päänsäryllä on nimi, migreeni. Tämä pitkään jatkunut päänsärky voi usein johtaa negatiivisiin muutoksiin elämänlaadussa, niin töissä kuin kotona.”
Särkylääke voi lievittää oireita hetkellisesti, mutta migreeni palaa. Puttonen muistuttaa, että jos pää on kipeä joka toinen tai kolmas päivä ilman selkeää syytä, tulisi hälytyskellojen soida ja hakeutua keskustelemaan päänsärystä lääkärin kanssa.
Uskomus 2: Migreeni on naisten sairaus
Migreeni ei ole vain naisten sairaus, vaikka se on naisilla yleisempi kuin miehillä – migreeniä esiintyy naisilla kolme kertaa yleisemmin kuin miehillä. Puttonen uskoo, että osittain uskomusta selittää se, että naisilla on matalampi kynnys raportoida ja kertoa migreenistä kuin miehillä. Toki naisilla voimakkaimmat migreenikohtaukset liittyvät usein kuukautisten aikaisiin hormonaalisiin muutoksiin.
“Kun ajatellaan suomalaista miestä, niin usein lääkäriin ei mennä ennen kuin on niin sanotusti ‘pää kainalossa”. Se on globaali ilmiö, etteivät miehet hakeudu lääkärin vastaanotolle yhtä herkästi kuin naiset.”
Uskomus 3: Migreenistä ei kannata kertoa töissä, ettei tule leimatuksi
Vaikka migreeni on yleinen sairaus, sitä ympäröi edelleen stigma. Puttosen mukaan suomalaisille on tyypillistä vähätellä omaa päänsärkyä ja olla suorituskeskeisiä. Tunnolliset työntekijät eivät välttämättä uskalla kertoa työpaikalla migreenistä, joka voi johtaa presenteeismiin eli työskentelemiseen sairaana. Migreeni onkin tautitaakaltaan merkittävin alle 50-vuotiaiden työntekoa ja elämää haittaava sairaus.2
“Lääkäriin ei uskalleta hakeutua, koska pelätään leimautumista työpaikalla.”
Puttosen mukaan avoimuus on avainsana – migreenistä kärsivällä työntekijällä tulisi olla mahdollisuus kertoa avoimesti sairaudestaan työpaikalla ja työnantaja voi puolestaan rohkaista siihen.
Uskomus 4: Näköhäiriöt kuuluvat aina migreeniin.
Näköhäiriöt ovat yksi tunnetuimmista migreeniin liittyvistä oireista. Ne liittyvät auralliseen migreeniin, jota on ainoastaan noin 15 prosentilla migreeniä sairastavista.3
“Valtaosalla eli 85 prosentilla migreeniä sairastavista näköhäiriöitä ei ole”, Puttonen kertoo.
Näköhäiriöt, kuten erilaiset sahalaidat, kirkkaat valot, näkökenttäpuutokset sekä näköhavaintojen koon vääristymät ovat yleisimpiä auraoireita. Myös toispuolinen puutuminen ja puhehäiriöt ovat auraoireita.3
Tutustu eri migreenityyppeihin
Uskomus 5: Migreeniin liittyy aina päänsärky
Migreeniä voi esiintyä myös ilman päänsärkyä, jolloin aurallinen migreenikohtaus ilmenee pelkkinä auraoireina. Aurallinen migreeni voidaan jakaa useisiin alaryhmiin, joihin liittyy hyvin vaihtelevia auraoireita, kuten huimausta tai halvausoireita.
Uskomus 6: Lapset eivät sairasta migreeniä.
Migreeni ei ole vain aikuisten ja työikäisten vaiva, vaan sitä esiintyy myös lapsuusiässä. Noin viidellä prosentilla koulunsa aloittavia suomalaislapsia arvioidaan olevan migreeniä.4 Myös alle kouluikäiset lapset voivat sairastaa migreeniä, mutta pienillä lapsilla sairauden diagnosointi on usein vaikeaa.3
“Haasteena lasten migreenissä on se, että esimerkiksi alle 10-vuotiaan lapsen on vaikea kuvailla päänsärkyään niin, että sen voisi diagnosoida migreeniksi.”
Puttonen kannustaa vanhempia olemaan valveutuneita, sillä lapsen migreenissä on usein taustalla perintötekijät; jos vanhemmalla on migreeniä, myös lapsen päänsärkyyn tartutaan helposti.
