Liikunta on mitä parhain tapa edistää terveyttä, sillä liikkumisella on lukuisia hyviä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Liikkuminen virkistää, auttaa jaksamaan entistä paremmin, rentouttaa, voimistaa kehoa ja vetreyttää niveliä. Se voi myös helpottaa nukahtamista ja parantaa unenlaatua.
Monipuolinen liikunta kannattaa
Erilaiset liikuntamuodot vaikuttavat elimistöön eri tavoin. Mahdollisimman monipuolinen liikunta onkin paras keino saada liikunnasta suurin hyöty.
Kestävyysliikunta, kuten reipas kävely, juoksu, uinti, tanssi sekä maila- ja pallopelit, parantaa sydämen ja verisuonten terveyttä, alentaa verenpainetta ja veren kolesterolia sekä auttaa painonhallinnassa. Harjoittelun on todettu laskevan koholla olevaa verenpainetta jo kahdessa kuukaudessa.
Voimaharjoittelu kotona tai kuntosalilla vahvistaa luustoa ja tehostaa sokeriaineenvaihduntaa. Liikehallintaa, eli tasapainoa ja ketteryyttä, kehittävät esimerkiksi melonta, pallo- ja mailapelit, jooga, pilates, tanssi ja golf.
Olennaista on valita liikuntalajeja, jotka on helppo ottaa osaksi säännöllistä elämää. Liikunnan hyvät vaikutukset ovat tyypillisesti lyhytaikaisia, eikä kuuriluonteinen liikunta siten juuri hyödytä.
Liikkumattomuus lisää sairauksien riskiä
Siinä missä liikunta auttaa välttämään ja hoitamaan monia vaivoja, liikkumattomuus sen sijaan lisää sairauksien riskiä.
Korkean elintason maissa paikallaanolon yleistyminen ja vähäinen aktiivisuus ovat lisänneet esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja erilaisten syöpien, kuten rinta- ja paksusuolen syövän, riskiä. Lisäksi liikunnan puute kasvattaa riskiä masennukseen, selkäsairauksiin ja kaatumisen aiheuttamiin murtumiin.
Hyvä suunnittelu auttaa aloittelijaa – näin pääset liikkeelle
Jos liikunta ei ole koskaan tullut tavaksi, sen saa parhaiten säännölliseksi osaksi elämää, kun elämänmuutoksen pohtimiselle ja suunnittelulle ottaa aikaa. Ensin kannattaa kysyä itseltään, miksi liikunta ei ole tähän mennessä tullut luontevaa tapaa ja miten esteisiin voisi vaikuttaa. Seuraavaksi kannattaa suunnitella, millainen liikuntatapa olisi sinulle sopivin: mikä laji, mihin vuorokaudenaikaan, tunti kerrallaan vai pienissä pätkissä?
Tee selkeä päätös siitä, miten ja milloin alat liikkua ja miten varaudut mahdollisiin esteisiin ennalta: mitä teet, kun tuntuu, ettei ehdi, jaksa tai huvita? Mieti myös, miten palkitset itsesi onnistumisesta.
Paljonko on tarpeeksi?
Aikuisille, yli 65-vuotiaille, raskaana oleville sekä lapsille ja nuorille on laadittu omat liikuntasuosituksensa.
Esimerkiksi 18–64-vuotiaille aikuisille suositellaan sydämen sykettä kohottavaa, reipasta liikuntaa 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Jos tehostaa liikuntaa rasittavaksi, samat hyödyt saa jo 1 tunnista 15 minuutista. Tämän lisäksi kahdesti viikossa tulisi harrastaa sellaista liikuntaa, joka kehittää lihaskuntoa ja liikehallintaa.
Kevyesti tulisi liikuskella mahdollisimman usein, eli myös kotiaskareet ja kauppareissut lasketaan. Keho kiittää kaikesta liikkeestä ja erityisesti istumisen tauottamisesta.
MULTI-FI-00392-6-23
