Koronapandemia aiheutti poikkeustilanteen, joka toi uusia haasteita suomalaisten elämään. Monen mielenterveys on joutunut koetukselle ja syyt ovat olleet moninaiset. Moni kärsii pelosta, huolesta ja epävarmuudesta, ja pohtii omaa jaksamista. Erityisesti yksin asuvat ja ikääntyneet voivat kokea yksinäisyyden raskaana.
Vaikutukset ovat olleet niin yksilöllisiä kuin myös näkyneet eri tavalla esimerkiksi eri ikäryhmissä. Myös jo aiemmin mielenterveysongelmista kärsineet ovat olleet vaikeassa tilanteessa. Mieli voi olla erityisen haavoittuvainen poikkeusoloissa, jos sairastaa mielenterveyden häiriötä tai on äskettäin kokenut äkillisen menetyksen, sairastumisen tai onnettomuuden. Koronan pitkäaikaiset vaikutukset tulevat kuitenkin näkymään vasta myöhemmin ja luultavasti pitkään masennus- ja ahdistushäiriöiden kasvuna pandemian laaja-alaisten yhteiskunnallisten vaikutusten vuoksi.
Yhteydenotot yksiköihin vähenivät pandemian alussa
Pandemian alkuvaiheessa yhteydenotot psykiatrista hoitoa antaviin tahoihin vähenivät huomattavasti ja jopa vakavista oireista kärsivät jäivät kotiin. Tämä oli Karlssonin mielestä huolestuttava ilmiö.
– Onneksi yhteydenotot ovat jälleen kasvaneet, koska useimpiin mielenterveyden häiriöihin on tehokasta hoitoa saatavilla. Lievempiä oireita, kuten ahdistusta ja uniongelmia on esiintynyt monilla, mutta myös vakavampi oireilu on lisääntynyt, mikä näkyy nyt itsemurhien määrän kasvuna.
Pandemia on vaikuttanut selvästi myös päivittäiseen potilastyöskentelyyn, koska suuri osa kontakteista on muuttunut etäyhteyden välityksellä pidettäviksi. Etävastaanotot ovat yleistyneet koko maassa, ja myös etäpsykiatrian toimivuutta tutkitaan parhaillaan. Etäpsykiatria ei tosin ole mitään uutta Suomessakaan, sillä psykiatripulan vaivaamilla paikkakunnilla on jo aiemmin käytetty etävastaanottoja.
Karlssonin kokemukset etäyhteyden välityksellä pidetyistä vastaanotoista ovat kaksijakoiset. Uutta haastetta tuo nyt lisäksi kasvomaskien käyttäminen vastaanotoilla. Oikein käytettynä maski kuitenkin vähentää tartuntariskiä ja suojelee sekä kantajaansa että lääkäriä mahdolliselta altistumiselta.
– Vaikka etäyhteys toisaalta helpottaa kauempaa vastaanotolle matkustavien ja työelämässä olevien potilaiden kanssa työskentelyä, tuntuvat pelkistä etäkontakteista koostuvat päivät tavallista raskaammilta. Psykiatrina koen potilaan voinnin arvioinnin ja psyykkisen tukemisen selvästi helpommaksi perinteisillä, kasvokkain tapaamisilla kuin etäyhteyden kautta.
Jos pandemian vaikutuksia pitäisi analysoida väestötasolla, toteaa Karlsson, että korona on vaikuttanut mielenterveyteen yleisesti heikentävästi, vaikka ihmisten välillä on ollut suuria eroja ja vaikutusmekanismit ovat olleet moninaisia.
– Uskon, että keväällä lähes kaikilla oli huolta ja hämmennystä tulevasta, mikä lisäsi myös uniongelmia. Varsinaisten psykiatristen häiriöiden esiintyvyyden muutoksesta ei vielä ole tarkkaa tietoa, vaikka todennäköisesti kasvua on ollut. Mielenterveyden kannalta oli tärkeää, että kesällä rajoituksia pystyttiin vähentämään ja ihmiset saivat olla enemmän läheisissä tekemisissä toistensa kanssa. Luulen, että useimmat ihmiset ovat olleet valmiimpia kohtaamaan koronan uuden aallon, vaikka talvesta tulee varmasti raskas kaikille, jos rajoituksia joudutaan taas kiristämään.
Kaikki samassa myrskyssä, mutta eri varustein
Pandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ovat vaikuttaneet ihmisiin eri tavalla. Joitakin on kuormittanut rajoitusten vaikutus sosiaalisiin suhteisiin, jotkut taas ovat olleet huolissaan tulevaisuudestaan ja taloudellisesta tilanteestaan ja pärjäämisestään. Osalle vaikutukset ovat olleet vakavampia, jos esimerkiksi omasta sairastumisesta koronavirukseen on noussut huoli tai jopa kuolemanpelko. Onneksi on myös niitä, joille etätöihin tai etäkouluun jääminen on jopa kohentanut jaksamista. Voisi sanoa, että olemme kaikki samassa myrskyssä, mutta meillä on eritasoiset veneet ja varusteet.
Karlssonin mukaan vastaanotoilla on potilaiden kanssa puhuttu paljon koronasta, ja puhutaan edelleen. Psykiatrian päivystyksessä on näkynyt paljon myös sellaisia potilaita, joilla ei ole ollut aiempaa psykiatrista hoitohistoriaa.
– Osa potilaista saattaa ahdistua voimakkaasti seuratessaan jatkuvasti pandemian etenemistä uutisista ja sosiaalisesta mediasta, eivätkä he kykene irrottamaan itseään uutisvirrasta. Tämä saattaa johtaa jopa todellisuudentajun menetyksiin.
Ajan tasalla pysyminen on ihmisille tärkeää, mutta uutisvirrasta kannattaa säännöllisesti ottaa etäisyyttä, sillä jatkuva uutisten seuraaminen voi kuormittaa ketä tahansa. Uutisten katselu tai kuuntelu kerran päivässä on useimmille riittävä määrä. Lisäksi tulisi seurata vain luotettavia tiedonlähteitä ja rajoittaa sosiaalisen median käyttöä.
Myös terveydenhuollossa työskenteleviä henkilöitä on ymmärrettävästi näkynyt vastaanotolla tavallista enemmän, vaikka lääkäreillä ja hoitajilla ei Suomessa ole nähty vastaavaa uupumista kuin niissä maissa, joissa korona pääsi leviämään pahemmin.
Karlssonin kokemuksen perusteella koville ovat joutuneet nimenomaan ne, jotka ovat jo aiemmin kärsineet mielenterveysongelmista. Tähän on vaikuttanut erityisesti ihmiskontaktien väheneminen ja tapaamisten siirtäminen verkkoon. Myös vanhukset joutuivat kärsimään sosiaalisten kontaktien puutteesta keväällä, kun rajoituksia lisättiin nopeasti. Lisäksi kolmannen sektorin palveluiden ja päivätoiminnan vähentäminen on vaikuttanut varsinkin vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsiviin potilaisiin.
– Huolestuttavasti myös monien lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi on vaarantunut, ja erityisesti huolta on ollut jo aiemmin syrjäytymisvaarassa olleista alaikäisistä.
Toisaalta joissakin perheissä vanhempien etätyö on voinut jopa lähentää perheitä, kun on ollut mahdollisuus viettää enemmän aikaa yhdessä. Suomen Aivosäätiön mukaan lasten psykiatrisen hoidon lähetteiden määrä laski keväällä ja osa osastoista suljettiin. Kiireellisen hoidon tarve kuitenkin kasvoi, sillä osalla jo hoidossa olevista lapsista tilanne muuttui ja kärjistyi nopeasti.
Apteekin rooli
Entä miten perusterveydenhuollossa voidaan pandemian aikana toimia potilaiden mielenterveyden kannalta parhaiten? Tulisiko ammattilaisten olla esimerkiksi erityisen varuillaan potilaiden masennuksen ja ahdistuksen suhteen?
– Moni on menettänyt työpaikkansa tai yrityksensä, ja siten joutunut taloudelliseen ahdinkoon. Näistä ihmisistä huolehtiminen on tärkeää tulevien kuukausien aikana. Samoin alaikäisten, vanhusten ja jo aiemmin psyykkisistä häiriöistä kärsineiden vointia kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Myös somaattisiin vaivoihin liittyvillä vastaanottokäynneillä on hyvä kartoittaa mieliala- ja ahdistusoireita, mikäli epäily näistä herää.
Apteekissa potilaiden kanssa voi myös ottaa puheeksi mielen hyvinvoinnin. Esimerkiksi reseptiä uusiva asiakas, jolla on pitkäaikaissairaus, voi olla huolissaan sairauden vaikutuksesta koronavirustartuntaan. Kiire on potilastyössä usein todellinen, mutta mielen hyvinvoinnin esiin nostaminen voi yksilön kannalta olla ratkaisevaa sairauden toimivan hoidon kannalta ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat osaltaan auttaa ehkäisemään potilaiden koronaan liittyvää ahdistusta.
– Potilaita kannattaa ohjata Mielenterveystalo.fi -sivuille, josta löytyy muun muassa ahdistuksen omahoito-ohjeita ja koronahuoli-chat. Yksilötasolla koronaan liittyvän ahdistuksen ehkäisyssä keskeistä on perustarpeista ja arjen rytmistä huolehtiminen: pitäisi muistaa ulkoilla, olla yhteydessä läheisiin – vaikka edes etäyhteydellä, syödä terveellisesti sekä huolehtia riittävästä unen saannista. Myös rentoutus- ja mindfulness-harjoitukset ovat usein hyödyllisiä.
Mielenterveystalosta löytyy kaikille avoimia omahoito-ohjelmia, oppaita, oirenavigaattoreita ja palveluhakuja. Osiot on jaettu aikuisille, nuorille ja lapsille. Itsearviointityökalut on tarkoitettu helpottamaan oman psyykkisen voinnin arviointia ja seurantaa. Nettiterapiaan sen sijaan pääsee vain lääkärin lähetteellä, mutta palvelu on tarjolla ympäri Suomen ja hoidon voi yleensä aloittaa jo viikon sisällä lähetteen saapumisesta.
Mielenterveysongelmien hoidossa nopeus on valttia ja hoidon aikainen aloittaminen on ensisijaista. Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä sairauksia, ja niiden hoito pitää aloittaa jo perusterveydenhuollossa. Koronan todelliset vaikutukset nähdään vasta viiveellä, mutta nyt on aika kuulostella herkällä korvalla niidenkin potilaiden puheita, jotka eivät ole hakemassa apua mielenterveyden ongelmiin.
MULTI-FI-NP-00013 11/2020
