Lääkeaineiden ja erityisesti niiden pistekulutuksen ennustetaan lisääntyvän maailman väkiluvun kasvaessa ja väestön ikääntyessä. Vaikka lääkkeiden käyttö kasvaa, voidaan ympäristöön päätyvien lääkeaineiden ja metaboliittien määrää hillitä. Kuluttajille tämä tarkoittaa vastuullista ja oikeaa lääkkeiden käyttöä ja asianmukaista lääkejätteen hävittämistä, kun taas farmasian alan asiantuntijoilla on tärkeä rooli erityisesti tiedon välittämisessä ja alan kansainvälisen yhteistyön tiivistämisessä.
Lääkkeiden ympäristöjäämät minimiin rationaalisella lääkkeiden käytöllä
Kuluttaja, joka on sitoutunut lääkehoitoonsa, käyttää lääkkeitä oikein. Tällainen rationaalinen lääkkeiden käyttö on tärkeä askel kohti lääkkeiden ympäristöjäämien minimointia. Apteekeilla on tärkeä rooli juuri oikean lääkkeiden käytön edistäjinä.
Apteekit voivat omalta osaltaan vaikuttaa lääkkeiden ympäristövaikutuksiin myös esimerkiksi huomioimalla pakkauskoon, jolla merkitystä syntyvän jätteen vähentämisessä. Lääkehoito tulisi aloittaa pienimmällä pakkauksella, jolloin jätettä syntyy vähemmän.
Apteekkihenkilökunnan tärkeä tehtävä on edelleen myös tietoisuuden lisääminen lääkeaineiden ja -jätteen ympäristöhaitoista. Farmaseuteilta halutaan yhä enemmän tietoa esimerkiksi siitä, miten ja mihin lääkejätteet tulee hävittää.
120-vuotis juhlavuottaan viettävän Nurmijärven apteekin apteekkari Eeva Teräsalmi toimii aktiivisesti kestävän kehityksen hyväksi farmasian alalla. Teräsalmen mukaan asiakkaiden tietoisuus lääkkeiden ympäristövaikutuksista on lisääntynyt, mutta lisätietoa kaivataan yhä.
– Huomaan käydessäni esimerkiksi senioriyhdistyksissä puhumassa, että tietoa kaivataan edelleen lisää. Usein kun kysyn, tietävätkö he paljonko lääkkeitä hävitetään vuosittain euroissa mitattuna, veikkaus on joitakin tuhansia. Totuus on lähempänä 120 miljoonaa euroa. Moni järkyttyy sen kuullessaan, ja haluaa toimia tilanteen korjaamiseksi.
Luontoon päätyvät lääkeaineet uhkaavat sekä eläimiä että ihmisiä
Lääkeaineet ovat aktiivisia molekyylejä, jotka ovat yhä aktiivisia siirtyessään esimerkiksi jäteveden mukana vesistöihin. Ympäristöön päätyessään nämä molekyylit aiheuttavat haittoja sekä ihmisille että eläimille.
Lue myös: Vaikuttavaa ympäristötyötä tietoa lisäämällä
Tunnettu esimerkki ovat Intiassa karjan tulehduskipulääkkeenä käytetyn diklofenaakin vuoksi kuolleet korppikotkat. Lääkeaineet voivat myös rikastua ravintoketjuun, ja aiheuttaa siten haittaa myös ihmisille.
– Moni muistaa esimerkiksi Itämeren silakan dioksiini- ja PCB-yhdisteisiin liittyneen julistekampanjan, jossa silakka oli julisteessa pää alaspäin ja kuvassa esitettiin, kuinka se on rikastunut ravintoketjussa.
Ympäristöön päätyneiden psyykenlääkkeiden on puolestaan todettu muokkaavaan saaliskalojen käytöstä uskaliaammaksi, jolloin ne päätyvät saaliiksi herkemmin. Estrogeeni taas vaikuttaa kalojen sukupuoleen ja sukukäyttäytymiseen.
Lääkeaineiden ympäristöjäämistä ja niiden vaikutuksista kaivataan edelleen kipeästi lisää tutkimustietoa. Ympäristöön päätyy esimerkiksi lääkeaineiden metaboliitteja, joiden vaikutuksista ei vielä juurikaan ole tutkimustietoa. Sama pätee lääkeaineiden ja metaboliittien yhteisvaikutuksiin.
Lääkeaineiden ympäristöjäämät kuriin tiiviimmällä kansainvälisellä yhteistyöllä
Lääkeaineiden ympäristöjäämien aiheuttamat ympäristöhaitat ovat monisyinen ongelma, joka koskettaa koko kansainvälistä yhteisöä. Kuitenkin esimerkiksi alaan liittyvässä lainsäädännössä on suurta maakohtaista vaihtelua. Teräsalmi toivookin, että alalla toimittaisiin yhä tiiviimmin kansainvälisessä yhteistyössä ongelman ratkaisemiseksi.
– Ongelma on globaali, sillä esimerkiksi lääkeainejäämät ja antibioottiresistentit bakteerit kulkeutuvat maasta toiseen. Lääketeollisuus on globaalia, ja ratkaisuja täytyy kehittää niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
Suomessa lääkkeisiin liittyvää lainsäädäntöä kehitetään jatkuvasti. Hiljattain tehtyjä muutoksia ovat esimerkiksi edellisen hallituksen hallitusohjelmassa annetut konkreettiset toimintaehdotukset lääkejätteen syntymisen hillitsemiseksi sekä määräys siitä, että pitkäaikainen määräyshoito aloitettaisiin aina pienimmällä pakkauskoolla. Samoin kalliiden lääkkeiden toimituseriä pienennettiin. Teräsalmi toivookin, että lääkkeiden ympäristövaikutukset huomioitaisiin paremmin myös lääkkeiden hinnoittelussa.
– Lääkkeiden hinnanmäärityksessä tulisi ottaa huomioon nykyistä tiukemmin ympäristötekijät, ja esimerkiksi korvausjärjestelmään olisi hyvä saada leivottua sisään ’ympäristöhinta’. Se vaatisi kuitenkin, että meillä olisi enemmän tietoa lääkkeiden elinkaarivaikutuksista.
Elinkaariajattelu on avain lääkkeiden ympäristövaikutusten vähentämiseen
Lääkkeiden elinkaariajattelulla tarkoitetaan sitä, että niiden ympäristövaikutukset huomioitaisiin ja pyrittäisiin minimoimaan aina tuotannosta käyttöön ja esimerkiksi pakkausmateriaalien kierrätykseen saakka.
Muun muassa Ruotsissa ja Norjassa on käytössä lääkkeiden ympäristöluokitusjärjestelmä. Sen avulla lääkkeiden ympäristövaikutukset voidaan huomioida esimerkiksi lääkkeitä määrätessä ja julkisissa hankinnoissa. Ruotsissa on paikallisen lääketeollisuusliiton aloitteesta valmisteilla myös elinkaariajatteluun pohjaava malli.
– Tutkimustietoa lääkkeiden elinkaarivaikutuksista kaivattaisiin kipeästi lisää päätöksenteon tueksi. Niin kauan, kun tietoa ei ole, päätösten tekeminen esimerkiksi hinnoittelussa on hankalaa. Tutkimustiedon pohjalta myös Suomeen voitaisi kehittää oma ympäristöluokitusjärjestelmä. Kansainvälisen yhteistyön avulla pystymme pääsemään ongelmien juurisyihin.
Ympäristövaikutusten vähentämiseksi toimitaan jo
Tulevaisuudessa farmasian alan asiantuntijoita tullaan tarvitsemaan yhä enemmän, kun avohoitoa painotetaan ja lääkehoidot monimutkaistuvat. Teräsalmen mukaan tietoisuus tulevaisuuden mukanaan tuomista haasteista on lisääntynyt myös alan ammattilaisten keskuudessa.
– Olen ilahtunut, että lääkkeiden ympäristövaikutuksiin on herätty. Olemme menossa oikeaan suuntaan. Ajattelen, että kun heittää kiven veteen, renkaat laajenevat, ja lopulta liike kattaa jo niin laajan alueen, ettei voi tietääkään mitä kaikkea tapahtuu. Se on paras tilanne.
Teräsalmi toimii FIP:n hallituksessa ja on mukana Generation Green -hankkeessa. Hanketyöryhmä perustettiin vuonna 2014 Helsinki Challenge-tiedekilpailuun, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2015. Työryhmä jatkoi toimintaansa kilpailun jälkeen, ja toimii nykyään Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnan projektina.
