Allergiakausi alkaa jo alkuvuodesta
Allergiakauden vilkkain vaihe osuu koivun kukinta-aikaan, sillä koivun siitepöly aiheuttaa eniten oireita suomalaisille. Myös heinät, pähkinäpensas, leppä ja pujo ovat yleisiä allergiaoireiden aiheuttajia. Uusia allergisoivia kasveja on leviämässä Suomeen ilmastonmuutoksen myötä. Esimerkiksi voimakkaasti allergisoiva tuoksukki (pujon sukulaiskasvi) aiheutti viime syksynä allergiaoireita monelle, kun sen siitepölyä levisi Suomeen suuria määriä eteläisemmästä Euroopasta. Toistaiseksi tuoksukki ei vielä ehdi kukkia Suomen olosuhteissa, mutta se on leviämässä koko ajan pohjoisemmaksi ja sen siitepölyä leviää Suomeen kaukokulkeumina entistä useammin.
Flunssaa vai allergiaa?
Siitepölyallergian ensioireet voivat herättää epätietoisuutta. Moni miettii, onko kyseessä flunssa vai allergia. Flunssaan liittyy usein kuume ja lihaskivut, kun taas allerginen nuha ilmenee kirkkaana, vesimäisenä nuhana ilman kuumetta. Tyypillisiä allergiaoireita ovat myös silmien kutina, aivastelu, väsymys ja joskus astman kaltaiset oireet. Allerginen nuha voi pahentaa myös astmaa tai atooppista ihottumaa. Noin puolelle siitepölyallergisista allergia aiheuttaa ristiallergiaa tietyille ruoka-aineille, erityisesti raa’oille hedelmille, kasviksille ja mausteille.
Hyvä hoito parantaa elämänlaatua
Siitepölyallergian toteamiseen ei yleensä tarvita allergiatestejä. Jos oireet ovat tyypillisiä, ajoittuvat siitepölykaudelle ja lievittyvät allergialääkityksellä, kyse on todennäköisesti siitepölyallergiasta. Hoidon perusta on oireenmukainen lääkitys, johon kuuluvat kortisonipohjaiset allergianenäsuihkeet, allergiasilmätipat ja antihistamiinitabletit. Oikein toteutettu lääkitys lievittää oireita tehokkaasti ja auttaa parantamaan elämänlaatua.
Allergian hoitoon käytettäviin lääkkeisiin liittyy paljon ennakkoluuloja ja jopa pelkoa. Lääkkeitä jätetään käyttämättä tai alikäytetään haittavaikutusten pelossa. Lääkkeiden tehon menetystä pelätään ja monelle on jäänyt mieleen ensimmäisen polven antihistamiinien tyypillinen haittavaikutus eli väsymys. Farmasistin ammattitaitoa tarvitaankin lääkkeiden valintaan, käytön ohjaukseen sekä ennakkoluulojen ja pelkojen purkamiseen.
Siitepölyallergian hyvä hoito on tärkeää paitsi yksilön hyvinvoinnin, myös yhteiskunnan näkökulmasta. Hoitamaton allerginen nuha heikentää elämänlaatua, unta ja työkykyä. Lisäksi se voi lisätä astman riskiä merkittävästi. Allergiaoireiden hallinta ei siis ole pelkästään elämänlaatukysymys vaan myös terveyden kannalta oleellista.
Siedätyshoito on allergian syynmukaista hoitoa
Jos oireet eivät helpotu tavanomaisella lääkityksellä tai oireita on koko allergiakauden ajan, siedätyshoitoa kannattaa harkita. Se voi vähentää oireita merkittävästi ja parantaa elämänlaatua. Siedätyshoito kestää kolme vuotta ja voidaan toteuttaa joko kielenalustableteilla tai pistossiedätyksenä. Hoito aloitetaan siitepölykauden ulkopuolella, joten siedätyshoitoarvioon kannattaa hakeutua heti siitepölykauden loputtua. Suomessa siitepölyallergian siedätyshoitoa tarjotaan koivu- ja heinäallergiaan.
Lääkkeettömät keinot käyttöön
Allergian hallinnassa kannattaa hyödyntää myös lääkkeettömiä keinoja. Sää- ja siitepölytilannetta voi itse seurata sää- ja siitepölytiedotteista. Turun yliopiston siitepölytiedotuksen Norkko.fi-palvelua seuraamalla pysyy kartalla siitepölykauden etenemisestä.
Allergiselle kannattaa suositella kotikonstiksi myös nenäkannua, joka auttaa huuhtelemaan pois siitepölyjäämät, kostuttaa nenän limakalvoja ja ennen nenäsumutteen ottoa käytettynä helpottaa lääkeaineen kulkeutumista nenän limakalvoille.
FFP-tason hengityssuojaimet vähentävät siitepölyn pääsyä hengitysteihin, joten niitä voi käyttää ulkoillessa pahimpaan siitepölyaikaan. Sisäilman laadun parantamiseen voi käyttää tuuletusikkunoihin kiinnitettäviä suodatinkankaita sekä kotona hyödyntää ilmanpuhdistimia. Ennen nukkumaanmenoa on hyvä käydä suihkussa, jotta iholle ja hiuksiin kertyneet siitepölyhiukkaset huuhtoutuvat pois. Lemmikkien turkkiin tarttuva siitepöly voi myös pahentaa oireita, joten lemmikkiä ei kannatta päästää samaan sänkyyn nukkumaan siitepölykaudella.
Milloin lääkäriin?
Siitepölyallergian vuoksi kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle, jos oireet aiheuttavat astmaoireita tai eivät pysy hallinnassa lääkityksellä. Myös pitkäkestoiset tai vaikeat oireet sekä alle kouluikäisen lapsen allergiaoireet ovat syitä lääkärikäynnille.
Siitepölyallergian asianmukainen hoito vaatii pitkäjänteisyyttä ja oireenmukaista hoitoa. Moni pyrkii sinnittelemään hankalien, elämänlaatua ja toimintakykyä häiritsevien oireiden kanssa ymmärtämättä, että huonosti hoidetut oireet voivat olla syy astman puhkeamiseen. Myös siedätyshoito on alikäytettyä. Suomessa allergiaoireiden itsehoitoon tarkoitettuja lääkkeitä on laajasti saatavilla apteekeista. Apteekin henkilökunta onkin tärkeässä roolissa tarjoamassa tietoa, hoito-ohjeita ja vinkkejä allergisen arkeen.
Haluatko kuulla lisää aiheesta?
Tule mukaan TevaTalk-verkkokoulutukseen 29.4. Aivastukset aisoihin – ajankohtaista kausiallergiasta
Lue myös proviisori Veli-Matti Surakan artikkeli, Kun siitepöly pöllyää
NPS-FI-00461-04-2025
