Vuosittain masennuksesta kärsii noin 5-7 % suomalaisista ja ahdistuneisuushäiriöistä noin 4 %, kun taas psykoottisten häiriöiden esiintyvyys on noin 1 % luokkaa (1). Mielenterveyden häiriöistä erityisesti ahdistuneisuushäiriöt ovat merkittävästi yleistyneet sairauspoissaolojen syynä, mutta edelleen myös masennushäiriöt johtavat pitkiin poissaoloihin (2).
Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettavien potilaiden määrä on Suomessa noin 200 000 (3), mutta suurin osa psykiatrisista häiriöistä hoidetaan perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Monissa psykiatrisissa häiriöissä lääkehoidolla on merkittävä rooli ja ne voivat tarjota merkittävää oireiden lievittymistä oikein käytettynä. Suomessa aikuisista joka kymmenes käyttää psyykenlääkkeitä säännöllisesti (4), joten psyykkisistä häiriöistä kärsiviä asiakkaita näkee päivittäin apteekissa. Lääkkeiden käyttömäärissä voi tapahtua lyhyessä ajassa suuriakin muutoksia, kuten nyt on havaittu ADHD-lääkkeiden käytön osalta (5). Koska lääkehoitoon voi liittyä huomattavia haasteita, on tärkeää, että kaikki psykiatristen potilaiden hoitoketjussa mukana olevat ammattilaiset tuntevat roolinsa ja tukevat potilasta tekemään hoitonsa suhteen myönteisiä päätöksiä.
Farmasistin rooli hoitoketjussa
Kaikissa pitkäaikaissairauksissa ilmenee hoitoon sitoutumisen ongelmien, mutta erityisen tavallisia ne ovat psykiatrisissa häiriöissä. Psyykenlääkkeisiin liittyy edelleen negatiivisia asenteita, ja nämä asenteet voivat hankaloittaa lääkehoitoon sitoutumista. Sosiaalisessa mediassa liikkuu paljon virheellistä tietoa lääkityksistä ja niiden vaikutuksista, minkä vuoksi jokaisella ammattilaisella on velvollisuus korjata esiin nousevia epätosia uskomuksia, tulivatpa ne esiin sitten lääkärin vastaanotolla tai apteekissa.
Tutkimusten mukaan vain puolet psykiatrisista potilaista käyttää psyykenlääkeitä annettujen ohjeiden mukaan (1), mikä osaltaan voi johtua siitä, että riittävää informaatiota lääkkeiden asianmukaisesta käytöstä ei ole ollut käytössä. Joissakin psykiatrisissa häiriöissä myös sairaudentunto on puutteellista, jolloin potilas ei koe tarvetta lainkaan lääkehoitoon. Asianmukaisen tiedon saaminen hoitoketjun eri kohdissa auttaa potilasta ymmärtämään oireitaan ja haasteitaan paremmin, mikä voi vahvistaa luottamusta lääkehoitojen käyttöön. Säännöllisen lääkehoidon keskeytyminen voi johtaa suuriin ongelmiin. Esimerkiksi psykoottisissa häiriöissä kuten skitsofreniassa seurauksena on usein psykoosioireiden uusiutuminen ja mahdollisesti sairaalahoitojakso.
Lääkkeet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia, joista potilaan on hyvä olla tietoinen. Mahdollisista haitoista tulisi kertoa totuudenmukaisesti, jotta voitaisiin lisätä potilaan luottamusta järjestelmään. Myös yhteisvaikutukset voivat nousta ongelmaksi, ja niiden havaitseminen voi aikapaineessa lääkärin vastaanotolla jäädä havaitsematta, etenkin kun potilaat eivät aina muista käytössä olevia resepti- tai käsikauppalääkkeitään. Turvallisen lääkehoidon varmistamisessa myös apteekin rooli on keskeinen.
Miten kohdata psykiatrinen potilas apteekissa?
Psykiatrinen potilas pitää kohdata kuin kuka tahansa muu asiakas. Empaattinen lähestyminen on jokaisen asiakkaan kohdalla tärkeää, mutta erityisesti psyykkisistä haasteista kärsivillä potilailla. Häpeän tunne on hyvin usein läsnä psykiatrisissa häiriöissä, ja tämän vuoksi potilaat voivat herkästi tulkita vuorovaikutuksessa negatiivisia sävyjä. Mikäli apteekissa pystyy luomaan turvallisen ilmapiirin, jossa potilas kokee itsensä hyväksytyksi ja ymmärretyksi, hoitoon sitoutuminen todennäköisesti paranee.
On myös muistettava, että moniin psykiatrisiin häiriöihin liittyy kognitiivisia ongelmia, kuten tarkkaavuuden ja muistin heikentymistä, mikä voi johtaa lääkkeiden käytön ongelmiin. Selkeästi ja rauhallisesti apteekissa annetut ohjeet lääkkeiden käytöstä voivat vahvistaa hoitoon sitoutumista.
Valitettavasti joihinkin psykiatrisiin häiriöihin voi liittyä myös aggressiivisuutta, ja etenkin lääkeriippuvaisilla potilailla psyykkinen huonovointisuus voi purkautua apteekissa, etenkin jos resepteihin on tullut muutoksia, joita potilas ei olisi halunnut. On tärkeää olla provosoitumatta tällaisissa tilanteissa ja kohdata hankalasti käyttäytyvä potilas rauhallisesti, ja tarvittaessa pyytää apua tilanteen jatkuessa tai sen käsittelyyn asiakkaan jo poistuttua.
Loppusanat
Farmasistin rooli psykiatrisen potilaan hoitoketjussa on keskeinen. Lääkäri ehtii tapaamaan psyykkisestä häiriöstä kärsivän potilaan yleensä verraten harvoin, kun taas kohtaamisia apteekissa voi olla paljon useammin. Asiantunteva ja potilaan empaattisesti kohtaava farmasisti voi tukea potilaan hoitomyöntyvyyttä ja auttaa potilasta lääkehoitoon sitoutumisessa. Tämä voi huomattavasti parantaa hoitotuloksia, lievittää inhimillistä kärsimystä ja lopulta estää pitkiä sairauspoissaoloja ja eläköitymisiä.
NPS-FI-00431-02-2025
Lue myös farmasian tohtori Kirsi Kvanströmin artikkeli Miksi asiakkaat eivät ota heille määrättyjä lääkkeitä? Lue tästä
