Migreeniä esiintyy noin kymmenellä prosentilla aikuisista, joista valtaosa on työikäisiä. Sairauden esiintyvyys on naisilla kolme kertaa yleisempää kuin miehillä.1 Noin 1–2 prosentilla väestöstä on krooninen migreeni, eli heillä on kuukaudessa yli 15 päänsärkypäivää.
Migreenin vaikutusta työkykyyn selvittäneen My Migraine Voice -tutkimuksen mukaan 88 prosenttia vastaajista kertoi migreenin vaikuttavan negatiivisesti työelämään ja 52 prosenttia oli kokenut sen alentavan yleistä työn tuottavuutta.
Migreenillä voi olla vaikutusta jo nuorena tehtäviin uravalintoihin
Tutkimuksessa kaikkien vastaajien keskimääräinen migreenin takia menetettyjen työpäivien määrä oli edellisen kuukauden ajalta 2,8 päivää, joista vain reilu puolet palkallisia sairauslomapäiviä. Kroonisessa migreenissä sairauspäiviä oli jopa kuusi ja niistä voin kolmannes palkallisia sairauslomapäiviä.2
”Me suomalaiset olemme kovin tunnollisia ihmisiä, pidämme aika pitkään migreenin ja päänsäryn salassa ja olemme kipeinä töissä. Tällöin ihminen on fyysisesti paikalla, mutta henkisesti jossain ihan muualla päänsäryn takia”, summaa Puttonen.
Pahimmillaan migreeni vie työpaikan
My Migraine Voice -tutkimuksen vastaajista 67 prosenttia oli täysi- tai osa-aikaisesti töissä tai yrittäjänä. Heistä suurin osa (90 prosenttia) kertoi työnantajansa tietävän migreenistä, kun taas vain 46 prosenttia työnantajista tarjosi tukea migreeniä sairastaville. Noin neljännes kroonista migreeniä sairastavista vastaajista kertoi menettäneensä työnsä migreenin vuoksi.2
“Tämä on aika hälyttävä tieto. Kroonikoille, joilla on joka toinen päivä pää kipeä, sairaudella on iso merkitys työpaikan menettämisen riskin vuoksi”, Puttonen sanoo.
Puttosen mukaan migreenillä voi olla vaikutusta jo nuorena tehtäviin uravalintoihin.
“Stressi on yksi tekijä, joka aiheuttaa migreenioireita. Jos työ on stressaavaa, siinä on paljon vastuuta ja esimiestehtäviä, ja on alttius migreeniin, sairaus voi hyvinkin vaikuttaa myös uravalintaan.”
Puttonen kuitenkin muistuttaa, että jos migreeni on hyvässä hoitotasapainossa, sillä ei ole niin suurta vaikutusta uravalintaan.
Oikean avun pariin ei osata hakeutua
Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että jos vastaajalla on 4–8 migreenipäivää kuukaudessa, 43 prosenttia hoitaa migreeniä itse käsikaupan kipulääkkeillä ja pärjää päänsäryn kanssa. Vähän päälle kolmannes vastaajista hoidatti päänsärkyä yleislääkärillä ja vain vajaa neljännes neurologilla.
”Migreeniä ei koeta niin vaikeaksi, jos sitä on yksi tai kaksi kertaa viikossa. Mitä vaikeampi migreeni, sitä isompi osa käy neurologilla. Silti edelleen noin viidesosa potilaista (19 prosenttia) hoitaa itse migreeniä. Oikean avun pariin ei osata hakeutua eikä tiedosteta, että päänsärky on migreeniä.”
Jos on käyttänyt päänsärkyyn esimerkiksi käsikaupan kipulääkkeitä kolmena päivänä viikossa vähintään kolmen kuukauden ajan, myös särkylääkkeet voivat aiheuttaa päänsärkyä. Apteekin kipulääkehyllyn sijaan olisikin syytä kysyä neuvoa apteekin henkilökunnalta sekä kääntyä lääkärin puoleen ja hakeutua oikeanlaiseen hoitoon.
Miten työnantajan tulisi tukea migreeniä sairastavaa työntekijää?
Avoimuus on Puttosen mukaan avainsana – migreenistä kärsivällä työntekijällä tulisi olla mahdollisuus kertoa avoimesti sairaudestaan työpaikalla ja työnantaja voi puolestaan rohkaista siihen.
”Totta kai se voi olla vaikeaa, jos esimerkiksi migreeniä ei ole ottanut esille vaikkapa työhaastattelussa.”
Työnantaja voi osoittaa migreenimyönteisyyttään esimerkiksi mahdollistamalla työn joustavuuden ja stressitekijöiden minimoinnin. Pandemian myötä etätyökäytännöt ovat ottaneet lähes kaikilla työpaikoilla ison kehitysloikan.
”Osa migreeniä sairastavista voi kokea, että toimistolle matkustaminen sekä työyhteisössä ja avokonttorissa oleminen aiheuttaa ylimääräistä stressiä. Jos työpäivän voi olla kotona ja tehdä tehokkaasti töitä etänä, työntekijä saisi paljon enemmän itsestään irti.”
Myös työnantajan tarjoama hyvä ja kattava työterveyshuolto on migreenipotilaalle tärkeä, sillä se madaltaa kynnystä lähteä hakemaan apua. Puttonen toivoo, että jos työntekijä käy lääkärissä useamman kerran päänsäryn takia, työterveys- ja yleislääkärit tarttuisivat siihen aikaisemmassa vaiheessa ja ohjaisivat neurologille. Neurologi pystyy diagnosoimaan vaivan ja ohjaamaan potilaan oikealle hoitopolulle. Tehokas puuttuminen ajoissa auttaa välttämään sairauspoissaoloja ja sairauden kroonistumista.
“Jos potilas hoitaa päänsärkyä itse useita vuosia särkylääkkeellä käymättä lääkärillä, voi migreenistä tulla krooninen. Jos päänsärkyä on joka toinen päivä, sillä on todella isot vaikutukset työelämään ja työteho alenee merkittävästi. Tässä kohtaa esimerkiksi työterveydellä iso merkitys, että migreeniin tartutaan ajoissa. Toki hoito vaatii myös sen, että työntekijä itse hakeutuu ajoissa lääkäriin.”
Työnantaja voi tukea migreeniä sairastavaa myös työpaikalla järjestämällä esimerkiksi lepotilan.
“Lievemmässä migreenikohtauksessa voi auttaa, jos pystyy menemään viileään, hämärään ja rauhalliseen huoneeseen sekä laittamaan viilentävän pyyheliinan otsalle”, Puttonen lisää.
Lue lisää migreenistä ja työelämästä Migreeniyhdistyksen sivuilta
