Jopa puolet migreeniä sairastavista sairastuu myös jossain vaiheessa elämää masennukseen
Migreenin ja masennuksen välinen voimakas yhteys on tunnettu jo pitkään. Jopa puolet migreenipotilaista sairastuu elämänsä aikana masennukseen, ahdistukseen jopa 60 prosenttia.3
Miksi sairaudet kulkevat käsi kädessä?
Psykiatri Henry Karlsson kertoo, että aiemmin masennuksen ja ahdistuksen yhteys migreeniin nähtiin yhdensuuntaisen syy- ja seuraussuhteen kautta; kun migreenin aiheuttama kipu heikentää elämänlaatua, myös masennus- ja ahdistusoireet tulevat kuvaan.
”Nykytiedon valossa nähdään yhä selvemmin, että näiden sairauksien taustalla on tietynlaisia yhteisiä geneettisiä ja ympäristötekijöitä, jotka muokkaavat aivojen rakennetta ja toimintaa sillä tavoin, että syntyy alttius sairastua molempiin sairauksiin”, Karlsson kertoo.
Migreeni ja masennus muuttavat aivoja samalla tavoin
Migreenissä ja masennuksessa on havaittavissa samanlaisia aivojen rakenteen ja toiminnan muutoksia, minkä vuoksi sairaudet esiintyvät usein samanaikaisesti, kertoo Karlsson.
”On huomattu, että samaan aikaan migreenistä ja masennuksesta kärsivillä aivojen tilavuus sekä valkean ja harmaan aineen määrä on selvästi pienempi kuin niillä, joilla on pelkästään migreeni tai masennus.”
Migreeniä tai masennusta sairastavilla näkyy toiminnallisia muutoksia tietyissä aivojen osissa, kuten mantelitumakkeessa tai insulassa. Molemmat ovat tärkeitä kivun, ahdistuksen ja stressinsietokyvyn kannalta.
”Mantelitumake liitetään klassisesti ahdistukseen. Migreenistä kärsivillä on havaittu samantyyppisiä muutoksia mantelitumakkeessa kuin ahdistuksesta kärsivillä.”
Migreenin ja masennuksen hoito tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisin
Jos potilaalla on selvästi toimintakykyä laskeva migreeni tai masennus, Karlsson muistuttaa, että erikoisalasta riippumatta hoitavan lääkärin on tärkeää puuttua molempiin sairauksiin.
Neurologi keskittyy usein pelkästään migreenin hoitoon ja psykiatri mielenterveyden häiriöihin, kun potilaan vointia tulisi tukea mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Karlsson kannustaa myös potilasta tuomaan itse aktiivisesti esiin eri haasteita erikoislääkärin vastaanotolla.
”Todella usein näkee, että potilaan jo ennakolta sensuroivat omia puheitaan. Jos on tulossa esimerkiksi psykiatrille, ei halua puhua merkittävistäkään fyysisistä vaivoista, kuten kivusta, vaikka parhaan mahdollisen avun saamiseksi ne olisi hyvä mainita vastaanotolla.”
Molempien sairauksien aktiivinen hoito tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä hoitamattomat psykiatriset sairaudet, kuten masennus tai ahdistus, lisäävät riskiä migreenin kroonistumiseen.
Kroonisesta migreenistä puhutaan silloin, kun kuukaudessa on vähintään 15 päänsärkypäivää ja niistä vähintään kahdeksan on migreeniä edeltävän kolmen kuukauden aikana.
”Masennus- tai ahdistusoireiden asianmukainen ja tehokas hoito, jota on kuitenkin saatavilla, estää migreenin kroonistumista sekä helpottaa migreenin hoitoa merkittävästi. Jos hoitomuodot ottaa aikaisessa vaiheessa aktiivisesti käyttöön molempiin sairauksiin, päästään hyvään lopputulokseen.”
Lääkkeettömät keinot tukevat migreenin ja masennuksen lääkehoitoa
Migreenin ja masennuksen hoitoon on paitsi tehokasta lääkehoitoa, myös erilaisia tehokkaita, lääkkeettömiä hoitomuotoja. Etenkin masennuksen hoidossa lääkkeettömät keinot on huomattu hyviksi.
”Pelkkä lääkehoito ei koskaan riitä, vaan sen rinnalla pitää olla käyttäytymisen aktivointia, keskustelutukea sekä perusasiat kunnossa eli riittävästi liikuntaa, unta ja ravintoa”, Karlsson kertoo.
Karlssonin mukaan eri terapiamuodot, kuten esimerkiksi kognitiivinen psykoterapia, ovat hyödyllisiä molempiin sairauksiin. Myös erilaiset rentoutusharjoitukset ja biofeedback-hoito voivat vähentää ahdistusta.
Lisäksi neuromoduulaatiohoidot eli magneettistimulaatio- tai tasavirtastimulaatiohoidot voivat auttaa samanaikaisesti esiintyvän migreenin ja masennuksen hoidossa.
