Peres kollegoineen otti äskettäin kantaa1 Lancetissa maaliskuussa 2024 julkaistun Global Burden of Disease (GBD) -raportin migreeniä koskeviin tuloksiin2. GBD-tutkimus on tuottanut maailmanlaajuista dataa kaikkien tunnettujen sairauksien aiheuttamasta kuolleisuudesta ja vajaakuntoisuudesta jo vuodesta 1990 lähtien. Vuoden 2021 analyysi käsitti 37 neurologista sairautta 204 maassa ja alueella: aivohalvaus, neonataali enkefalopatia ja migreeni olivat merkittävimmät vajaakuntoisuutta aiheuttavat neurologiset sairaudet maailmanlaajuisesti.
Migreeniä sairastaa maailmanlaajuisesti 1,16 miljardia ihmistä (95 %:n luottamusväli: 1,00–1,33), vastaten 14,7 %:a maapallon väestöstä. Migreeni todettiin GBD2021-analyysissä merkittäväksi vajaakuntoisuuden aiheuttajaksi: se sijoittui 5–19-vuotiaiden lasten ja nuorten keskuudessa ensimmäiseksi ja 20–59-vuotiaiden aikuisten keskuudessa toiseksi, kun mittarina oli haittapainotetut elinvuodet (DALY, disability-adjusted life years). Migreenin osuus neurologisten sairauksien yhteenlasketusta tautitaakasta oli iästä riippumaton – lapsilla ja nuorilla osuus oli 22,3 % ja aikuisilla 21,8 %.
Maantieteellisellä sijainnilla oli vaikutusta: migreeni oli DALY:n yleisin syy Länsi-Euroopassa ja Australiassa, ja toiseksi yleisin Keski- ja Itä-Euroopassa, Keski-Aasiassa, Pohjois-Amerikassa, Pohjois-Afrikassa, Keski-Idässä, Latinalaisessa Amerikassa, trooppisessa Amerikassa, Andien alueella ja Kaakkois-Aasiassa. Kolmanneksi yleisin DALY:n syy migreeni oli korkean tuloluokan Etelä- ja Itä-Aasiassa, Väli-Amerikassa, Oseaniassa ja eteläisessä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, neljänneksi yleisin syy Karibialla ja läntisessä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, viidenneksi yleisin syy keskisessä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ja kuudenneksi yleisin syy itäisessä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Kirjoittajien mukaan erot kuitenkin johtunevat pikemminkin esimerkiksi aivokalvontulehduksen hallitsevuudesta vähemmän kehittyneissä maissa ja dementian hallitsevuudesta suurituloisilla alueilla kuin migreenin pienemmästä tautitaakasta kyseisillä alueilla. Maailmanlaajuisesti migreeni oli kolmanneksi yleisin DALY:n aiheuttaja.
Peres kollegoineen esittää artikkelissaan syiksi migreenin huonolle asemalle terveydenhuollossa sen, ettei migreeni johda kuolemaan toisin kuin monet muut tarttumattomat krooniset taudit, kuten aivohalvaus, syövät ja diabetes. Migreeni ei myöskään ole tunnistettavissa biomarkkerianalyysin tai kuvantamisen keinoin, eikä migreenikohtaus jätä potilaaseen ulkoisesti näkyviä jälkiä. Hermoston monimutkaisuuden vuoksi sen toimintaa ei ole aiemmin pystytty perusteellisesti tutkimaan, minkä vuoksi neurologiset sairaudet ovat pitkään jääneet liian vähälle huomiolle.
The International Headache Society (IHS) esittää, että migreeni tulee tunnustaa vakavaksi mutta suurelta osin hoidettavaksi sairaudeksi, joka tulee sisällyttää kansanterveydellisiin toimintasuunnitelmiin kaikissa maissa. Vaikka migreeni ei olekaan kuolemaan johtava tauti, vähentää se terveenä elettyjä elinvuosia, haittaa työssä suoriutumista ja heikentää elämänlaatua. Migreeni tulisi myös tehdä näkyvämmäksi – vaikka oireet perustuvatkin potilaan subjektiiviseen kokemukseen, on migreenillä kuitenkin selkeä kliininen profiili, johon diagnostiset kriteerit nojaavat.
Migreeni saanee uudenlaista huomiota vuosille 2022–2031 ulottuvan WHO:n neurologisia sairauksia koskevan toimintasuunnitelman myötä. Migreeni voisi siinä toimia erinomaisena esimerkkinä neurologisesta sairaudesta, jolla on kokonaisvaltainen hoitopolku ennaltaehkäisystä kuntoutukseen. Hoitokaskadin kehittäminen migreenin eri vakavuusasteille olisi myös tärkeää, sillä siinä missä yksi potilas pärjää ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä, tarvitsee toinen järeämpiä hoitovaihtoehtoja.
Peresin ja kollegojen mukaan tehokkaita interventioita on neljä:
- tietoisuuden lisääminen
- hoitoon pääsyn turvaaminen
- seuranta
- uusien hoitomenetelmien tutkimus (Kuva 1).
Ensimmäiseen ja toiseen ovat keinona suurelle yleisölle ja terveydenhuollon ammattilaisille kohdistetut tiedotuskampanjat sekä yksilöidyt hoitopolut, kolmanteen migreenin hoitokaskadin lisääminen epidemiologiseen seurantaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, ja neljänteen uusien lääkkeiden tutkimus sekä terveyden edistäminen populaatiotasolla. Viimeksi mainittu sisältäisi elintapojen ja työkulttuurin muuttamisen niin, että terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, mielen rauhoittaminen, päihteistä pidättäytyminen ja riittävä uni saisivat enemmän painoarvoa.
Kuva 1. Migreenin hoitokaskadi verenpainetaudin hoitokaskadin mukaan sekä ehdotetut toimenpiteet migreenin asianmukaisen hoidon turvaamiseksi. HCP, terveydenhuollon ammattilainen. Mukailtu lähteistä 1 ja 3.
IHS:n mukaan migreenin optimaalinen hoito edellyttää paitsi tutkimusrahoituksen lisäämistä myös ajatusmaailman muutosta tutkijoiden ja lääketieteen ammattilaisten keskuudessa – laajalti vaikuttavia toimenpiteitä, jotta migreeni saisi vihdoin ansaitsemansa huomion.
Avainasiat
- Migreeni koskettaa 14,7 %:a maapallon väestöstä, ja on 5–19-vuotiaiden keskuudessa eniten haittapainotettuja elinvuosia aiheuttava neurologinen sairaus.
- Alle 60-vuotiaiden keskuudessa migreeni on toiseksi eniten toimintakykyä heikentävä sairaus heti aivohalvauksen jälkeen.
- International Headache Societyn (IHS) mukaan tehokkaita interventioita ovat tietoisuuden lisääminen, hoitoon pääsyn parantaminen, migreenin lisääminen epidemiologiselle seuranta-agendalle ja uusien hoitovaihtoehtojen tutkimus.
Alkuperäisen artikkelin voit lukea täältä.
