Päänsäryn syy kannattaa selvittää
Toistuvaa päänsärkyä aiheuttavia yleisimpiä päänsärkysairauksia ovat migreeni ja jännityspäänsärky. Kumpikin näistä voi hankaloituessaan altistaa päivittäistä päänsärkyä aiheuttavalle lääkepäänsärylle. Lääkehyllyllä päänsärkyoireeseen apua hakevan asiakkaan jututtaminen saattaa paljastaa tyyppipiirteitä, jotka viittaavat tiettyyn päänsärkysairauteen. Taustasyyn tunnistaminen auttaa sopivan hoidon valinnassa sekä ohjaamaan oikeat asiakkaat lääkärin juttusille.
* Kroonisessa migreenissä jatkuvaa
Migreeni: Käypä hoito -suositus, 2024 (viitattu 03.03.2025).
Migreenin oireet
Migreeni on kohtauksittaista päänsärkyä aiheuttava sairaus, jolle ominaista on voimakas tai keskivahva toispuoleinen, sykkivä päänsärky. Liikkeellä olo pahentaa pään jyskytystä, ja kohtauksiin voi liittyä pahoinvointia sekä valo- ja hajuherkkyyttä. Tyypillisesti migreenikohtauksen aikana henkilö hakeutuukin mahdollisuuksien mukaan rauhalliseen ja hämärään tilaan lepäämään. Kohtauksiin voi liittyä esi- ja jälkioireina muun muassa hönttiä oloa ja väsymystä. Osalla migreenin päänsärkyvaihetta edeltää auraoire, mutta auraoire voi tulla myös ilman päänsärkyä. Tunnusomainen auraoire on kirkas, väreilevä sahalaita näkökentässä, mutta aura voi myös olla esimerkiksi sensorinen oire tai puheentuoton vaikeus.
Miten migreeniä hoidetaan?
Lievän migreenikohtauksen hoitoon voi riittää tulehduskipulääke, kuten parasetamoli tai ibuprofeeni riittävän isolla kerta-annoksella, tai näiden yhdistelmä. Jos migreenityyppistä päänsärkyä esiintyy lähes viikoittain tai se on merkittävästi lisääntynyt asiakkaalle aiemmin tyypillisestä määrästä, on hyvä ohjata asiakas lääkärin pakeille. Tällöin migreenin estohoito voidaan aloittaa tai sitä voidaan tehostaa. Tämä ehkäisee migreenin kroonistumista. Lisäksi tehokas kohtaushoito saattaa vaatia reseptilääkkeitä.
Lääkärin näkökulmasta on erinomaista, jos asiakas on ohjeistettu ottamaan migreenipäiväkirja käyttöön jo ennen vastaanottokäyntiä!
Jännityspäänsäryn oireet
Jännityspäänsärky on yleisin päänsärkysairaus. Jännityspäänsärylle tunnusomaista on monena peräkkäisenä päivänä toistuva lievä tai keskivahva päänsärky. Puristava tai kiristävä päänsärky alkaa tai hankaloituu kohti iltapäivää ja iltaa. Toisin kuin migreenissä, kevyt liikkeellä olo ei pahenna jännityspäänsärkyä, vaan liikunta voi lievittää oireita. Jatkuvamman päänsäryn lisäksi voi tulla lyhyitä kivun vihlaisuja päänahan tai niskan alueelle. Itse päänsäryn lisäksi oireina on usein lievää pahoinvointia ja huimausta. Jännityspäänsärkyyn liittyvä huimaus on usein parin sekunnin kestoista nykäisevää tuntemusta tai pitempikestoista vähäistä keinutusta.
Miten jännityspäänsärkyä hoidetaan?
Jännityspäänsäryn hoitoon sopivat lyhytaikaisesti käytettynä tavanomaiset suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet, kipugeelit ja lääkkeettömät hoidot kuten lämpögeelit ja –pakkaukset, liikunta, ergonomian kohentaminen ja stressitekijöiden hallinta. Hankalissa ja pitkään kestäneissä tilanteissa saatetaan tarvita muuta lääkehoitoa ja ohjattua fysioterapiaa, joita varten asiakas täytyy ohjata lääkärin vastaanotolle.
Lääkepäänsäryn syyt ja hoito
Lääkepäänsärky johtuu päänsärkyyn käytettävien lääkkeiden pitkään jatkuneesta liian usein toistuvasta käytöstä. Lääkepäänsärky alkaa tyypillisesti jo aamuyöstä tai aamulla, ja päänsäryn hoitoon tarkoitetut lääkkeet auttavat vain lyhytaikaisesti. Lääkepäänsärylle altistaa useammin kuin kolmena päivänä viikossa ja pidempään kuin kolmen kuukauden ajan jatkunut yhtäjaksoinen tulehduskipulääkkeiden käyttö. Migreenin täsmälääkkeiden eli triptaanien käyttö useammin kuin kaksi kertaa viikossa katsotaan lääkepäänsärylle altistavaksi.
Usein lääkepäänsäryn taustalla onkin migreeni tai jännityspäänsärky, jonka hankaloituminen on johtanut lääkkeiden käytön lisääntymiseen, ja aiheuttanut lääkepäänsärkyyn johtavan kierteen. Komplisoitumattomissa tilanteissa riittää neuvonta lääkepäänsärkyä aiheuttavan lääkkeen lopettamisesta joko kerrallaan tai vähitellen. Hankalissa tapauksissa lääkäri voi auttaa yksilöllisen ratkaisun löytämisessä. Tavallisesti taustalla oleva päänsärkysairaus vaatii myös huomioita, sillä muutoin lääkepäänsärky todennäköisesti uusiutuu.
Lue lisää migreenistä ja lääkepäänsärystä.
