Mikä on kannabis?
Kannabista tai hamppua on vuosituhansien ajan käytetty sekä käytännöllisiin (tekstiilit, köydet, lamppuöljy) että huumaaviin ja lääkinnällisiin tarkoituksiin. Marihuanaa/kannabista saadaan Cannabis Sativa – kasvin kaikista osista. Kasvissa on yli 500 tunnettua kemiallista yhdistettä, joista tärkeimmät ovat tetrahydrokannabinoli (THC) ja kannabidioli (CBD). Näistä THC on psykoaktiivinen, huumaava aine. Marihuanasta puhuttaessa tarkoitetaan myös kannabista, mutta kaikki kannabis ei ole marihuanaa, eli ei sisällä THC yhdistettä. Tässä artikkelissa käytetään sanaa kannabis, kun puhutaan THC ja CBD sisältävästä tuotteesta ja CBD kun poistetaan THC- vaikutukset.
Kannabiksen vaikutukset syntyvät THC:n ja CBD:n yhteisvaikutuksista ihmisen sisäisen endokannabinoidijärjestelmän kanssa. Kannabista voidaan käyttää polttamalla, höyryttämällä, syömällä, ihon kautta voiteena, suppositoriona tai juomalla.
Kannabiksen vaikutukset eivät ole riskittömät
Satunnaisessa käytössä kannabis vaikuttaa aivoihin muuttamalla ajatteluun, keskittymiskykyyn, muistiin, oppimiseen, koordinaatioon, liikkeisiin ja aistimuksiin kohdistuvia toimintoja. Kannabiksen viihdekäyttö perustuu sen aiheuttamaan euforiseen olotilaan, joka usein koetaan rentouttavana hyvän olon tunteena ja välinpitämättömyytenä. Kannabis voi myös aiheuttaa hihittelykohtauksia, estotonta käyttäytymistä, apatiaa, muuntuneita aistikokemuksia kuten värien näkemisen kirkkaampina tai hajuaistin herkistymisenä. Myös ruokahalu voi lisääntyä ja mieliala vaihdella.
Kannabiksen käyttö voi myös lisätä keuhkosyövän riskiä ja sillä näyttää olevan negatiivisia vaikutuksia myös sydämeen ja verenkiertoelimistöön sekä ajoturvallisuuteen. Kannabikseen liittyvät myrkytykset, esimerkiksi lapsilla, ovat lisääntyneen useissa maissa helpomman saatavuuden vuoksi.
Synteettisiä kannabinoideja ovat esimerkiksi “spice” tai ‘K2”, jotka ovat laittomia laboratorioissa valmistettuja kannabista muistuttavia kemikaaleja. Näiden aineiden THC määrä on huomattavan korkea ja synteettisiä kannabinoideja pidetäänkin jopa hengenvaarallisina.
Kannabis aiheuttaa riippuvuutta
Riippuvuudesta puhutaan, kun kannabista käytetään kolmesta neljään kertaan viikossa kuukausien ajan. Säännöllisesti kannabista käyttävillä on todettu myös kannabiksesta johtuvia vieroitusoireita. Nämä oireet alkavat yleensä 1–2 päivän sisällä siitä, kun käyttöä on joko vähennetty tai lopetettu ja voivat jatkua jopa 3 viikkoa. Yleisimpiä vieroitusoireita ovat ahdistuneisuus, ärtyneisyys, aggressiivisuus, vihan tunteet, unen häiriintyminen, masentuneisuus ja ruokahalun puute. Fyysisiä vieroitusoireita esiintyy harvemmin.
Ihmiset, jotka ovat esimerkiksi kokeneet kannabiksen “hoitavan” ahdistuneisuuttaan, voivat virheellisesti tulkita vieroitusoireiden tarkoittavan alkuperäisen ahdistuneisuuden uusiutuvan. Kannabisriippuvuuden hoidossa tietoisuus vieroitusoireista on tärkeää, koska niiden ilmaantuminen on yleinen syy käytön jatkamiselle.
Mielenterveyshäiriöt ja kannabis
Kaikki ihmiset eivät koe kannabiksen vaikutuksia positiivisina. Kannabis aiheuttaa monille lisääntynyttä ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, apatiaa, paniikkikohtauksia, itsetuhoisuutta ja paranoiaa sekä psykoottista oireilua.
Säännöllisen kannabiksen käytön tiedetään lisäävän riskiä sairastua masennukseen, ahdistuneisuuteen ja pahentaa jo olemassa olevia muita mielenterveyden häiriöitä. Pitkäaikainen käyttö aiheuttaa myös motivaation heikkenemistä, apatiaa ja heikentää oppimiskykyä ja tarkkaavaisuutta.
Säännöllinen kannabiksen käyttö on yhteydessä lisääntyneeseen masentuneisuusoireiluun. Erityisesti runsas kannabiksen käyttö nuorilla ja nuorilla aikuisilla ennustaa myöhemmin suurempaa riskiä sairastua vakavaan masennukseen. Kannabiksen käytöllä on myös yhteys ahdistuneisuusoireiluun ja tämä korostuu erityisesti vieroitusoireiden aikana. Riski sairastua ahdistuneisuushäiriöihin on kaksinkertainen kannabiksen viihdekäytössä ja jopa kolmin- tai nelinkertainen niillä, joilla käyttö on erityisen runsasta ja on jo aiheuttanut riippuvuutta. Erityisen huolestuttavaa on kannabiksen käytön aiheuttama lisääntynyt itsetuhoisuus ja lisääntyneet itsemurhayritykset nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Syytä tähän ei tiedetä mutta epäillään, että se liittyisi kannabiksen aiheuttamaan lisääntyneeseen impulsiivisuuteen.
Kannabista suuria määriä säännöllisesti käyttävillä on selvästi lisääntynyt riski sairastua akuuttiin psykoosiin tai skitsofreniaan. Psykoosin puhkeaminen voi joissain tapauksissa olla peruuttamaton. Skitsofrenia on parantumaton psykiatrinen sairaus, joka aiheuttaa vakavaa laaja-alaista toimintakyvyn häiriötä. Tämä riski on huomattavan suuri nuorilla ja nuorilla aikuisilla.
Monikansallinen tutkimus Euroopassa ja Brasiliassa osoitti, että päivittäinen hyvin vahvan (korkea THC arvo) kannabiksen käyttö lisäsi psykoosin riskiä viisinkertaisesti verrattuna verrokkiryhmään, joka ei käyttänyt kannabista. Miedompaa kannabista käytettäessä riski psykoosiin oli kaksinkertainen. Kerran viikossa tai harvemmin käytetty kannabis ei ollut yhteydessä lisääntyneeseen psykoosiriskiin. Ihmisillä, joilla on perinnöllinen riski psykoosisairauksiin jopa vähäinen käyttö voi kuitenkin laukaista psykoottisen tilan.
Tanskalainen pitkäaikaistutkimus osoitti lisääntynyttä skitsofrenian esiintyvyyttä kannabiksen riskikäyttäjillä, erityisesti nuorilla 20–30-vuotiailla miehillä. Skitsofreniaan sairastuneista 30 %:lla oli todettu kannabisriippuvuus.
Syyseuraus suhde kannabiksen käytön ja psykoosin kehittymisen välillä ei ole täysin aukoton. Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet käänteistä syyseuraus suhdetta eli perinnölliset skitsofreniaan liittyvät mekanismit johtaisivatkin kannabiksen käyttöön. Saattanee olla, että kannabiksen riskikäyttäjillä sekä skitsofreniaan aikanaan sairastuvilla olisi samantapainen geneettinen riski.
Kannabis ja kehittyvät aivot
Ihmisen aivot jatkavat kehittymistä noin 25-vuotiaaksi asti. Kannabis häiritsee aivojen kypsymässä olevia neuraalisia yhteyksiä ja vaikuttaa haitallisesti aivojen normaaliin kehitykseen. Kannabiksen runsas käyttö ensimmäisten 25 elinvuoden aikana näyttää vakavasti haittaavan aivojen kehitystä, aiheuttaen rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia kuten muisti- ja oppimisvaikeuksia sekä lisääntynyttä psykiatrista oireilua.
Endokannabinoidi – systeemi on osa normaalia anatomiaamme. Kehomme valmistaa itse kannabinoideja ja niillä on monia vaikutuksia ihmisen kehossa ja aivoissa muistista aina motoriikan säätelyyn. Kannabinoidit välittävät myös kannabiksen terveydellisiä vaikutuksia. Terveydelliset vaikutukset liittyvät muun muassa immuunipuolustukseen, kivun säätelyyn ja ruokahaluun. Endokannabinoidit myös toimivat muiden keskushermoston välittäjäaineiden määrän ja aktiivisuuden säätelijöinä eli niillä on laajakantoisia vaikutuksia aivojen kokonaisvaltaiselle toiminnalle.
Endokannabinoidireseptoreita esiintyy ihmisten aivoissa erityisesti aivojen kuorikerroksella, mutta myös syvemmillä aivoalueilla, muualla elimistössä ja suolistossa. Aivojen kuorikerrokset ohjaavat korkeimpia aivotoimintoja kuten suunnittelukykyä, tunteiden säätelyä ja päätöksentekoa. Reseptoreita esiintyy myös keskiaivoissa ja pikkuaivoissa, jotka kontrolloivat motorisia toimintoja, muistia, stressinsietoa ja motivaatiota. Reseptoreilla on myös merkittävä rooli muun muassa, pahoinvointimekanismin sääntelyssä, lyhyt ja pitkäaikaismuistin toiminnoissa, immuunipuolustuksessa ja energiametaboliassa; lihas-, maksa-, haima- ja rasvakudoksissa.
Toistuvan ja runsaan kannabiksen käytön haitallisimmat vaikutukset aivoihin nähdään yksilöillä, joilla käyttö on aloitettu hyvin nuorena. Aivoalue, joka on erityisen herkässä kehittymisvaiheessa ns. prefrontaalinen aivokuorialue. Tämä alue on erityisen tärkeä eksekutiivisten toimintojen tai toiminnan ohjauksen säätelyssä. Näitä ovat esimerkiksi riskien arviointi, päätösten teon joustavuus, stressinsieto, työmuisti, ongelmanratkaisu, tunteiden ja impulssien sääntely.
Myös raskaudenaikaisella käytöllä on haitallisia vaikutuksia kehittyvän sikiön aivoihin. Erityisesti vahvaa tutkimusnäyttöä on kannabiksen käytön yhteydellä psykoosin puhkeamiseen. Säännöllinen ja runsas marihuanan käyttö erityisesti ennen 15 vuoden ikää voi aiheuttaa pysyviä kognitiivisten toimintojen häiriöitä; keskittymisongelmia, muistihäiriöitä, alentunutta reaktioaikaa ja koordinaatiokykyä sekä huonompaa koulumenestystä. On myös näyttöä suorasta älykkyysosamäärän laskusta, varsinkin hyvin nuorena alkaneessa ja päivittäisessä käytössä.
Lääkekannabis
Useimmissa maissa kannabiksen viihdekäyttö on laitonta. Suomessa kannabis on laiton päihde ja luokiteltu huumausaineeksi, joten sen käyttö, osto, hallussapito ja myynti on kielletty. USA:ssa lääketieteellinen kannabiksen käyttö on laillistettu monissa osavaltioissa, mutta ei liittovaltion tasolla. USA:ssa “kannabisreseptin” voi saada lääkäriltä moniin kroonisiin vaivoihin. Sitä käytetään kiputiloihin, lihaskramppeihin, Alzheimerin tautiin, HIV/AIDS, epilepsiaan, glaukoomaan, tai posttraumaattiseen stressihäiriöön, vaikka mitään vahvaa tieteellistä näyttöä näihin ei ole. Kannabiksen valmistusta ei ole kovin tarkoin säädelty eikä vaikuttavien aineiden pitoisuuksia “hoitoihin” ole määritelty.
Kannabiksella voi olla vaikutusta kivun säätelyssä, mutta tutkimusnäyttö ei ainakaan vielä ole vakuuttavaa sen käytöstä ainoana hoitona. Monet puolustavat kannabiksen lääkekäyttöä esimerkiksi kipuoireyhtymiin sillä, että sen riskit ja sivuvaikutukset aikuisilla ovat pienemmät kuin esimerkiksi opiaateilla. Mitkään tutkimukset eivät ole vahvistaneet, että kannabis tai CBD auttaisi yhteenkään psykiatriseen sairauteen.
CBD:tä on tutkittu enemmän kontrolloiduissa ympäristöissä. CBD:tä myydään virallisesti apteekissa lääkärin reseptillä saatavana lääkkeenä myös Suomessa. CBD:llä voidaan laillisesti hoitaa kahta harvinaista epilepsian muotoa, lihaskramppeja, jotka johtuva MS-taudista (myasthenia gravis), sekä syöpähoidoista johtuvaa pahoinvointia.
On huomattavaa, että ulkomailla tavallisesta kaupasta ostetun CBD:n tuotantoa ei ole säännelty, eikä ole varmuutta sen sisältämien aineiden turvallisuudesta tai pitoisuuksista. CBD:n käyttö ei ole riskitöntä; se voi negatiivisesti vaikuttaa maksan toimintaan ja aiheuttaa arvaamattomia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.
Lopuksi
Endokannabinoidisysteemin toiminnan yksityiskohtaisemmalla ymmärtämisellä voi olla suuria vaikutuksia tulevaisuuden lääkekehitykselle sekä kannabisriippuvuuden hoitamiselle. Kannabiksen haittavaikutuksia ei saa vähätellä. Erityisen haitallista ovat kannabiksen vaikutukset nuorten vielä kehittyviin aivoihin. Kannabiksen tiedetään myös lisäävän mielenterveyshaittoja, erityisesti psykoosin riski lisääntyy. On myös tärkeää huomioida, että mihinkään psykiatriseen tautiin kannabiksella tai CBD:llä ei ole todettu olevan mitään hoitavaa vaikutusta.
Kannabiksen haitalliset pitkäaikaisvaikutukset kehittyville aivoille pitäisi vahvemmin tiedostaa. Sosiaalisissa medioissa leviää nuorille helposti väärää tai kannabiksen ongelmia vähättelevää tietoa. On tärkeää myös tiedostaa, että kannabiksen markkinointi on vahvasti suunniteltu vaikuttamaan juuri riskiryhmiin eli nuorisoon. Näyttöön perustuva tiedottaminen, ehkäisevä päihdekasvatus ja tiedon saatavuus virallisista lähteistä olisikin erityisen tärkeää.
Lue myös artikkelit nuoren mielenterveydestä:
Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa
Kuinka tukea nuoren mielen hyvinvointia?
NPS-FI-00435-02-2025
