Lääkkeiden hyvä saatavuus ei ole itsestäänselvyys globaalissa taloudessa. Keräsimme alkuvuodesta systemaattisesti palautetta eri asiakasryhmiltämme strategiapäivitystä varten. Saamamme palautteen perusteella lääkkeen saatavuus on yksi tärkein tuotteen valintakriteeri tehon, turvallisuuden, hyvän hinta-laatusuhteen ja yrityksen paikallisen saavutettavuuden rinnalla. Tämä ei ole uusi asia, mutta se on vuosien saatossa ja kriisin keskellä korostunut.
Apteekeissa hyvää saatavuutta arvostetaan ammattilaisten ja asiakkaiden osalta, myös lääkärien tietoisuus lääkkeen hyvän saatavuuden merkityksestä on kasvanut. Viimeistään koronakriisi toi lääkkeiden saatavuuden ja toimitusketjujen merkityksen myös laajempien yleisöjen tietoisuuteen.
Teva on vahvasti eurooppalainen
Rinnakkaislääkkeiden riippuvuutta Intiasta ja Kiinasta on korostettu julkisessa keskustelussa. Yritysten välillä on kuitenkin eroja ja myös alkuperäislääkkeellä voi olla tätä riippuvuutta. Kuten me ihmiset, myös lääkeyritykset ovat yksilöitä.
Teva on Euroopassa vahvasti eurooppalainen. Olemme kasvattaneet rinnakkaislääkeliiketoimintaamme ostamalla alueelta lääketehtaita. Esimerkkeinä mainittakoon saksalainen ratiopharm ja islantilaistaustainen Actavis. Tämän seurauksena meillä on vahva eurooppalainen läsnäolo myös tuotannollisesti.
Suomessa myydystä bulkista (tabletti, kapseli jne.) yli 93% valmistetaan Euroopassa – kolmannes Saksassa ja merkittävä osuus Unkarissa, Espanjassa ja Maltalla. Myös koko Euroopan tasolla Tevan eurooppalaisuusaste on samaa, korkeata luokkaa.
Lue myös: Lääkejakelu selvisi ensikoetuksesta – saatavuustilanne vaatii yhä tarkkaa seurantaa
Lue myös: Koronavirus näkyy lääketuotannossa jälkikäteen – jos näkyy
Lue myös: Lääkkeiden toimituskatkot puhuttavat
Eurooppalaisuus näkyy myös työntekijöiden lukumäärässä. Tevalla on yli 20 000 työntekijää Euroopassa. Valtaosa meistä työskentelee lääketuotannossa ja logistiikassa – saatavuuden ytimessä, ja yrityksen toiminta on aina ihmisten työn tulosta.
Kollegat ympäri Eurooppa elävät läpi samaa koronakriisiä kanssamme ja ovat hyvin sitoutuneita turvaamaan lääkkeiden saatavuutta kaikissa oloissa. Se on yhteinen tehtävämme. Tuotteidemme saatavuudella on merkitystä laadukkaassa, eurooppalaisessa lääkehoidossa joka hetki: joka minuutti potilaille toimitetaan noin 2500 Tevan lääkepakkausta. Asemamme velvoittaa meitä vastuulliseen toimintaan.
Menekin ennustaminen entistä haasteellisempaa
Koronakriisi on näyttäytynyt eri Euroopan maissa hyvin eri tavoilla. Yhtäällä teho-osastojen kapasiteetti on ollut äärirajoilla ja sairaaloiden lääketarpeet ovat moninkertaistuneet. Toisaalta ihmiset eivät käy uusimassa reseptejään perussairauksiin, kun pääsyä perusterveydenhuoltoon on rajoitettu ja kotona pysymiseen on kannustettu. Molemmat ovat huolestuttavia kehityssuuntia.
Myöskään itsehoitolääkkeiden menekki ei ole seurannut totuttua kaavaa. Koronakriisin toisen aallon vaikutuksia ei ole vielä nähty.
Lääkkeiden menekin ennustamisesta ja tuotannon suunnittelusta on tullut entistä haasteellisempaa. Erityisesti vaihtokelpoisissa rinnakkaislääkkeissä myös kilpailijoiden toimituskatkokset ja hinnanmuutokset näkyvät nopeasti myyntivolyymeissa.
Erityisen haasteellisia ovat tilanteet, joissa toimituskatkos osuu suuren markkinaosuuden tuotteeseen. Koronakriisi on lisännyt tämänkaltaisen markkinahäiriön mahdollisuutta, johon on syytä varautua.
Kevään kokemukset
Suomi selvisi koronakriisin ensimmäisestä aallosta lähes kaikilla mittareilla hyvin verrattuna moneen muuhun maahan. Tartuntoja saatiin rajattua ja talouden ensinotkahdus oli maltillisempi kuin muualla.
Koronan aiheuttamalle digiloikkalle oli hyvä valmius terveydenhuollossa: lääkärikäyntejä saattoi hoitaa etänä, sähköiset reseptit perussairauksiin saatiin uusittua ilman kohtaamisia ja apteekit toimittivat lääkkeitä jakeluautomaatteihin ja koteihin asti.
Myös määrättyjen lääkkeiden saatavuus pysyi hetkellisistä katkoista huolimatta normaalina. Lääkeyritykset, lääketukut, apteekit ja viranomaiset tekivät kaikki tahoillaan parhaansa tämän varmistamiseksi.
Lääkealan turvallisuusvirasto Fimea julkaisi kesäkuussa tilastoa alkuvuoden saatavuushäiriöiden syistä (SIC! 3/2020) Suomessa. Noin viidennes katkoksista (21%) selittyi paikallisesti kasvaneella kysynnällä ja yli kaksinkertainen määrä (44%) kapasiteettiongelmilla.
Käytännössä kapasiteettihaasteiden taustalla on usein suunniteltua suurempi kokonaiskysyntä. Vaikuttavien aineiden saantiongelma selitti seitsemän prosenttia katkoista ja muut tuotannolliset syyt, joihin voi sisältyä muiden raaka-aineiden saantiongelmia, oli 22 prosenttia.
Kahdesta viimeiseksi mainitusta syystä osa on ehkä koronan aiheuttamaa – osa ei. Kysynnän kasvu taas oli hyvinkin koronatilanteesta johtuvaa. Jälkikäteen tarkasteltuna kysynnän kasvu oli hetkellistä. Kysyntäpiikki osui maalis- ja huhtikuuhun ja sen jälkeen menekki väheni nopeasti.
Valtaosassa lääkkeistä vuoden kokonaismenekki on ollut hyvinkin verrattavissa aiempiin vuosiin – poikkeuksiakin toki on.
Toiseen aaltoon viisaampana
Hektisen kevään jälkeen hiljaisempi kesä on ollut toiseen aaltoon valmistautumisen aikaa. Kevään tapahtumia on analysoitu ja toimintatapoja on kehitetty vastaamaan uutta tilannetta. Meillä Tevalla tämä on tarkoittanut muun muassa päätöstä tehtaiden raaka-ainevarastojen asteittaisesta kasvattamisesta ja kriittisten valmisteiden kriteerien ja prioriteettien päivittämistä koronatilanteen vaatimalla tavalla.
Erityistä huomiota on kiinnitetty myös työntekijöiden turvallisuuteen ja kykyymme pitää tehtaat käynnissä myös poikkeusoloissa. Olemme normalisoineet toimintojamme muuta yhteiskuntaa varovaisemmin. Teva on ollut aktiivisesti mukana myös Euroopan rinnakkaislääketeollisuuden koronakriisityöskentelyssä ja viranomaisyhteistyössä – varmistamassa valmiutta.
Suomessa henkilöstömiehityksemme logistiikassa on ollut tasainen koko kesän. Lomia on jaksotettu normaalia pidemmällä ajalle. Lomat on pystytty pitämään ja otamme syksyn haasteet vastaan täydellä valmiudella – yhtä koronakevättä viisaampina.
