13.6.2024

Hyvä uni on laadukkaan elämän perusta

Maailmassa kukaan ei halua herätä väsyneenä. Kuitenkin aamumme vaihtelevat. Välillä heräämme ”tukka pystyssä” ja toivon mukaan seuraavana aamuna heräämme hyvin palautuneena. Miksi aamut vaihtelevat? Onko se tuurista kiinni vai onko täydellä kuulla jokin merkitys?

Kyse ei ole tuuripelistä. Onnistunut palautuminen edellyttää laadukasta, riittävää nukkumista. Yli 90 % palautumisesta syntyy nukkuessamme. Uni on tärkein energialähteemme. Se olotila mikä meillä oli tänä aamuna, määriteltiin yön aikana.

Me emme nuku nukkumisen vuoksi vaan uni tuottaa meille jotain. Jotain elintärkeää. Unen aikana aivot puhdistetaan.  Kun nukahdamme, päivän aikana kertyneet kuona-aineet poistuvat ja luodaan mahdollisuutta uudelle hyvälle päivälle. Uni myös säätelee elimistömme aineenvaihduntaa. Tiesitkö, että oppiminen, taitojen kehittyminen ja vakiintuminen tapahtuu nukkuessamme? Uni on laadukkaan aivotoiminnan mahdollistaja.

Tutkimusmaailma tuottaa päivittäin tietoa siitä, miten puutteellinen uni vaarantaa terveyttä kokonaisvaltaisesti. Jo pelkästään se, että nukkuu liian vähän eli on univajeessa, altistaa välittömien päiväoireiden, kuten keskittymis- ja suorituskyvyn laskun lisäksi mm. painonnousulle ja glukoosiaineenvaihduntahäiriöille sekä lisääntyneelle sydän- ja verisuonisairastavuudelle.

Nukkumisen taito

Maailman helpoin ja halvin tapa parantaa hyvinvointia ja terveyttä on panostaa nukkumiseen. Hyvällä unella kompensoidaan kuormittavuutta ja ennaltaehkäistään niin lyhyt- kuin pitkäaikaisia rasitteita. Hienointa on, että nukkuminen on taito, jota jokainen meistä pystyy halutessaan kehittämään ja vahvistamaan. Niin kuin kaikki muitakin taitoja, unta voi parantaa harjoittelemalla. Omilla valinnoillaan ja teoillaan. Hyvälaatuinen uni luo pohjan laadukkaalle elämälle ja edistää kokonaisvaltaisesti terveyttä. Energisenä ja hyvin palautuneena jaksaa liikkua säännöllisesti ja myös huolehtia terveellisestä ravitsemuksesta. Nukkuminen määrittelee seuraavan päivämme.

Unihäiriöt – uusi kansansairaus

Nyky-yhteiskunnan mukana tuoma hektisyys ja epäsäännöllinen elämäntapa ovat aikaansaaneet uniongelmien lisääntymisen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan jopa joka viides suomalainen kärsii pitkään jatkuneesta uniongelmasta eli unihäiriöstä. Unihäiriöitä on yli 80 ja niillä on tautiluokitus eli ne ovat sairauksia. Ihmisellä voi esiintyä useampi unihäiriö samanaikaisesti.

Unihäiriöistä seuraava virkistämätön yöuni vaikuttaa elämään hyvin kokonaisvaltaisesti. Pelkkä nukkuminen ei riitä, vaan unen on oltava laadultaan hyvää. Syvän unen aikana aivot ovat lepotilassa, minkä seurauksena ihminen tuntee olonsa levänneeksi ja virkeäksi. Syvä uni auttaa elimistön puolustusjärjestelmää pysymään kunnossa ja vaikuttaa siten ruumiilliseen ja henkiseen hyvinvointiin. Fyysisten ja psyykkisten vaikutusten lisäksi unihäiriöt aiheuttavat monille sosiaalisia haittoja. Huonosti nukutut yöt laskevat kenen tahansa mielialaa. Pidempään jatkunut uniongelma aiheuttaa ärtyneisyyttä ja mielialan vaihteluita. Pahimmillaan se myös altistaa masennukselle ja päihteiden käytölle. Unihäiriöt heikentävät keskittymiskykyä ja muistia sekä vaikeuttavat uuden oppimista. Unihäiriöiden seurauksena pienetkin vastoinkäymiset voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä ja kaiken kaikkiaan unihäiriöt altistavat työ- ja toimintakyvyn laskulle. Unihäiriöt ovatkin merkittävä riskitekijä pitkiin sairaslomiin ja viivästyneeseen töihin takaisin paluuseen sairaslomilta.

Ikävä tosiasia on, että unihäiriöt ovat uusi kansansairaus. Uniongelmaiset eivät ole tottuneet hakemaan tai saamaan apua vaivoihinsa. He eivät tiedä, mistä hakea apua, eikä lääkäreillä ole yleensä kokemusta tai resursseja hoitaa unihäiriöpotilaita sairauden vaatimalla tavalla. Surullista on, että vaikka jokainen kliinikko kohtaa tavalla tai toisella päivittäin uniongelmaisen potilaan, ei unihäiriöiden opetusta ole huomioitu vieläkään tulevien lääkäreiden opetuksessa. Potilaat kohdataan puutteellisella tietotaidolla ja niinpä hoito on lähes poikkeuksetta perustunut lääkehoitoon. Suomessa yli 300 000 ihmistä käyttää säännöllisesti unilääkkeitä. Kyseessä on kansansairaus, mutta ongelma on globaali. Unihäiriöt muodostavat merkittävän kansanterveydellisen ja -taloudellisen ongelman ja monin tavoin rappeuttavat modernia yhteiskuntaamme ympäri maapalloa.

Hyvän unen tulisi olla elämäntapa, osana muuta terveellistä elämää.

Haluatko kuulla aiheesta lisää?

Ilmoittaudu 3.10.24 TevaTalk-verkkokoulutukseen “Työkaluja kivun ja uniongelmien hoitoon” tästä.

NPS-FI-00315-06-2024

Aivot ja mieli – terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Konsensus 2020. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia, 2021. https://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2020/03/Konsensuslausuma-1.7.pdf

Tuomilehto H, Vornanen J. Nukkumalla menestykseen. Tammi, 2018.

Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023. www.kaypahoito.fi

Unettomuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018. https://thl.fi/aiheet/elintavat-ja-ravitsemus/uni

Henri Tuomilehto

Dosentti, erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys

Henri on maailman johtavia unihäiriöpotilaita hoitavia lääkäreitä yli 20 vuoden kokemuksella. Henrille on myönnetty unilääkärin erityspätevyys ja hän haluaa saada ihmiset motivoitumaan muutoinkin kuin pohjakosketuksen kautta. ”Onko pakko uupua ymmärtääkseen hyvinvointia?”

Lue myös