Hoitajan rooli migreenipotilaalle
Hoitajan keskeisimpiin tehtäviin migreenipotilaan hoidossa kuuluu antaa tukea ja selviytymiskeinoja elämään päänsärkysairauden kanssa, huolten ja pelkojen läpikäyntiä sekä ohjaus niin lääkehoitoon kuin lääkkeettömiin hoitomuotoihin liittyen. Luottamuksellinen hoitosuhde on hoidon tärkein perusta. Hoito suunnitellaan yhdessä potilaan kanssa huomioiden hänen voimavaransa, elämäntavat sekä psykososiaalinen tilanne.
Migreenin hoidossa maltti on valttia. Tulokset näkyvät usein kuukausien viiveellä, eikä nopeita ratkaisuja ole. Tämän vuoksi potilaan sitouttaminen hoitoon tulisi olla prioriteettina. Yksi keino tähän on ottaa potilas mukaan päätöksentekoon. Kun potilas kokee, että hänellä itsellään on vaikutusmahdollisuuksia, sitoutuu hän hoitoon paremmin. Vaikka moni toivoo täydellistä päänsäryttömyyttä, se on harvoin mahdollista. Realistiset tavoitteet ja pienet välitavoitteet luovat onnistumisen tunteen, joka motivoi jatkamaan ja sitouttaa samalla hoitoon.
Yksilöllistä potilasohjausta
Potilasohjauksella on merkittävä rooli migreenin hoidossa. Ohjauksen päätavoitteena on antaa potilaalle valmiudet toteuttaa hoitoa. Potilasohjauksessa on tärkeää ottaa huomioon yksilöllisyys, sillä yksi kaava ei toimi kaikille. Jokainen kokee sairauden vaikutukset elämäänsä omalla tavallaan. Potilaiden toiveet ja tavoitteet hoidolle voivat vaihdella. Yksi haluaa palata rakkaan harrastuksen pariin, toinen haluaisi liikkua enemmän ja kolmas taas viettää enemmän aikaa perheen kanssa. Ratkaisut näihin tavoitteisiin voivat vaihdella ja kokemuksen myötä hoitajan työkalupakki laajenee.
”Vältä migreeniä laukaisevia tekijöitä” on varmasti lause, jonka moni migreeniä sairastava on joskus kuullut. Nykykäsityksen mukaan migreenin laukaisevien tekijöiden roolia on tarpeettomasti ylikorostettu. Valitettavasti maailma on täynnä mahdollisesti migreeniä laukaisevia tekijöitä ja elämää ei voi eikä tule vältellä. Välttelyn sijaan tulisi keskittyä näiden tekijöiden hallintaan ja löytää ratkaisuja ongelmien sijaan.
Päänsärkypäiväkirja työkaluna
Päänsärkypäiväkirja on tärkeä työkalu päänsäryn seurantaan. Potilaiden kannustus sen säännölliseen täyttämiseen on oleellista. Potilas voi oman mieltymyksen mukaan täyttää joko paperista tai sähköistä päiväkirjaa. Tärkeintä on, että päiväkirjaan merkitään päänsärkypäivät sekä otetut kohtauslääkkeet. Jos potilaalla esiintyy useampaa päänsäryn muotoa, olisi migreenipäivät hyvä merkitä erikseen sekä ohjata, kuinka migreenin erottaa muista päänsäryn muodoista. Yksi hyvä keino tähän on, että migreenissä pienikin fyysinen rasitus pahentaa särkyä, ja siihen liittyy päänsäryn lisäksi usein valo- tai ääniarkuutta.
Milloin tarvitaan lääkäriä?
Hoitaja on usein potilaan ensimmäinen kontakti, kun hän hakee apua. Lääkärille potilas olisi hyvä ohjata, jos potilaan toimintakyky on laskenut, kohtaukset muuttavat muotoan tai vaikeutuvat sekä, jos kohtauslääkkeet eivät enää tehoa tai niitä kuluu liikaa. Lisäksi toistuvat ensiapukäynnit ja poissaolot töistä on merkki, että hoitosuunnitelmaa tulisi tarkastaa.
Lopuksi
Migreenin vaikutukset sitä sairastavan elämään ovat hyvin erilaisia. Yksi voi saada muutaman migreenikohtauksen koko elämänsä aikana ja toisella kohtaukset vaivaavat viikoittain. Usein toistuvat kohtaukset voivat vaikuttaa negatiivisesti työkykyyn, sosiaalisiin suhteisiin, perhe-elämään ja työllistymiseen. Hoidon tavoitteena ei ole pelkästään päänsärkypäivien lasku vaan lisäksi elämänlaadun, työ- ja toimintakyvyn paraneminen sekä migreeniin liittyvän epävarmuuden väheneminen. Vaikka migreeniä ei voida parantaa, hyvällä hoidolla voimme lievittää sen oireita ja antaa sitä sairastavalle hallinnan tunnetta oman sairauden hoidossa.
