Kipuasiakkaan lääkevalinta meni uusiksi
Iäkäs asiakas saapui apteekkiin ja suuntasi suoraan kipulääkehyllylle. Menin hänen luokseen ja huomasin hänen tutkivan ibuprofeenipakkauksia käsissään. Ennen kuin hän ehti valita paketin, tiedustelin häneltä, ”millaiseen kipuun lääke tulee?” Asiakas kertoi minulle tilanteestaan: hänellä oli ollut pitkään kipua lonkassa, ja nyt kipuun tarkoitetut tulehduskipulääkkeet olivat loppuneet.
Kerroin hänelle, että tulehduskipulääkkeillä on paljon yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa ja etteivät ne sovi joidenkin perussairauksien yhteydessä käytettäväksi. Asiakas halusi tämän jälkeen varmistaa lääkkeen sopivuuden itselleen joten, suuntasimme reseptitiskille. Kävimme läpi asiakkaan muun lääkityksen sekä mahdolliset muut haasteet tulehduskipulääkkeen käytön kanssa. Pitkään jatkunut itsehoitotulehduskipulääkkeen käyttö paljastui tarkemmalla tutkimuksella mahdollisesti ongelmalliseksi, koska asiakas oli jo kauan sairastanut sepelvaltimotautia. Lisäksi hänellä oli käytössä verihiutaleiden estäjälääkitys (klopidogreeli).
Kivusta kärsivälle asiakkaalle tarvittiin paremmin sopiva lääke, joten lähdin kartoittamaan sellaista. Päädyin suosittelemaan parasetamolia ja paikallisesti käytettävää tulehduskipulääkegeeliä (diklofenaakki). Paikallisten kipugeelien etu on se, että ne imeytyvät vähemmän systeemiseen verenkiertoon ja sen vuoksi aiheuttavat vähemmän ongelmia yhteisvaikutusten ja perussairauksien kanssa. Lisäksi kerroin, että itsehoidon kipulääkkeet on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön ja pitkäkestoisen kivun hoitosuositus kannattaa varmistaa aina lääkäriltä.
Asiakas lähti tyytyväisenä apteekista, vaikka hänen alunperin etsimänsä lääke jäi hyllyyn. Hän kiitti avusta ja totesi seuraavallakin kerralla kysyvänsä neuvoja apteekista.
Asiakas hakemassa lääkettä päänsärkyyn
Keski-ikäinen mies tuli suoraan apteekin kipuhyllyltä maksamaan kädessään olevaa parasetamolipakkausta. Satuin itse olemaan kassalla ja huomasin, että nopealiikkeinen asiakas ei ollut kohdannut farmaseuttia kipuhyllyllä asioidessaan, joten päätin varmistaa lääkkeen sopivuuden.
Tiedustellessani lääkkeen käyttötarkoitusta kävi ilmi, että hänellä oli diagnosoitu lääkärin toimesta jännityspäänsärky. Kysyin lisäksi, oliko hän ollut tyytyväinen parasetamolin tehoon. Asiakas harmitteli tehon olleen välillä riittämätön ja joissain tilanteissa lääkkeen teho tuntui alkavan hitaasti. Tarkistin asiakkaan lääkityksen ja muut esteet tulehduskipulääkkeen käytölle. Sopivuuden varmistuttua suosittelin asiakasta kokeilemaan uusia nopeavaikutteisia ibuprofeenivalmisteita päänsäryn hoitoon. Kerroin myös, että tarvittaessa tulehduskipulääke voidaan kombinoida parasetamolin kanssa, jos tuntuu, että teho ei riitä.
Lisäksi tulostin asiakkaalle luettavaksi mukaan ohjeita Terveyskyla.fi -sivuilta, joissa käytiin läpi päänsäryn ns. punalippuoireet, jotka vaativat nopeaa tilanteen arviota.
Päänsärkyoireet, joiden vuoksi on hakeuduttava heti lääkäriin:
- Hyvin voimakas tai räjähtävä, ”elämän kovin” päänsärky
- Seuraavat oireet päänsäryn yhteydessä: tajuttomuus, voimakas uneliaisuus, kouristelu, toispuolinen halvausoire, kaksoiskuvat, voimakas huimaus, suupielen roikkuminen, puheen tuoton vaikeus tai uudentyyppinen särky, joka alkaa ponnistaessa
- Kuumeilu, yleiskunnon nopea heikkeneminen tai voimakas niskajäykkyys päänsäryn yhteydessä
Tilanteet, joiden vuoksi päänsärkyä tulisi arvioida kiireellisesti eli lähipäivinä:
- Raskauden tai imetyksen aikana alkava uudentyyppinen ja voimakas päänsärky
- Uuden päänsäryn yhteydessä neuvoa kannattaa kysyä herkästi myös, jos käytössä on verenohennus- tai solunsalpaajalääkitys tai päänsärkyä edeltää pään vamma.
- Jatkuvasti, päivä päivältä paheneva ja voimistuva päänsärky on syy hakeutua lääkäriin.
Kerroin asiakkaalle myös särkylääkepäänsärystä ja tulostin sitä koskevan ohjeen Terveyskirjasto.fi -sivuilta. Kroonisen jännityspäänsäryn hoito päivittäisillä särkylääkkeillä ei kannata, sillä ne voivat laukaista särkylääkepäänsäryn. Särkylääkepäänsäryn riski on olemassa, jos kipulääkkeitä käyttää vähintään kolmena päivänä viikossa kolmen kuukauden ajan.
Keskustelumme päätteeksi kävin läpi vielä lääkkeettömät hoitokeinot jännityspäänsärkyyn. Jännityspäänsärystä kärsivän kannattaa harrastaa liikuntaa. Varsinkin ulkoilmassa tapahtuva, oman kunnon mukaan suoritettu liikunta on tehokasta. Lisäksi joogan ja pilateksen tyyppiset lajit, joissa vartalon syvien lihasten voimistaminen yhdistyy yleiseen mielen ja kehon rentoutukseen, ovat hyviä vaihtoehtoja jännityspäänsäryistä kärsiville.
Asiakas oli kovin tyytyväinen saamaansa kokonaisvaltaiseen palveluun sekä neuvontaan ja lupasi toistekin tulla asioimaan apteekkimme.
Lopuksi
Itse huomaan päivittäin erilaisissa asiakastilanteissa, että apteekin neuvonnalla on väliä. Myös ne asiakkaat, jotka tulevat kysymään tuotenimellä lääkettä, tarvitsevat neuvontaa. Asiakkaan etsimä lääke ei ole välttämättä oikea hänen tilanteeseensa. Perusteellinen kartoitus kannattaa kaikkien asiakkaiden kohdalla ja neuvonnassa kannattaa huomioida myös lääkkeettömät hoitokeinot. Lisäksi erityisesti itsehoitopuolella kannattaa varmistaa, ettei taustalla ole jotain kiireellistä hoitoa vaativaa tilannetta.
NPS-FI-00287-04-2024
Lue lisää aiheesta: Itsehoidon kipulääkkeen valintaan tarvitaan aina farmaseuttista neuvontaa ja opastusta
