Asiakas asioi apteekissa vuodenvaihteen aikoihin etsimässä apua akuuttiin silmien kutinaan. Keskustelun aikana kävi ilmi, että hänellä on aiemminkin ollut taipumusta erilaisiin allergisiin oireisiin. Asiakas kertoi ottaneensa huomioon joulun ajan yleisemmät allergeenit, kuten kukat, jotka usein aiheuttavat hänelle oireita. Yhdessä keskusteltuamme ja allergeenimahdollisuuksia pohdittuamme, yhdeksi todennäköiseksi oireiden aiheuttajaksi nousi joulukuusi. Koska kyseessä on lyhytaikainen kotona oleva allergeenin lähde, itsehoitolääkkeet oireiden lievittämiseksi sopivat tähän tilanteeseen hyvin. Asiakas ajatteli hoitaa silmäoireitaan antihistamiinitableteilla, sillä hän koki silmätipat hankaliksi käyttää. Asiakkaan allergiataustan huomioiden selvitin, oliko hänellä kokemuksia muista antihistamiinivalmisteista. Hän kertoi käyttäneensä useita eri valmisteita, kuten setiritsiiniä ja desloratadiinia, ja koki niiden olleen yhtä hyviä hoitamaan oireita.
Keskustellessamme selvisi, että hän käytti desloratadiinia lääkärin määräyksellä iho-oireisiinsa. Asiakas halusi ostaa toisen antihistamiinin jo käyttämänsä antihistamiinin rinnalle, sillä hän ajatteli lääkärin määräämän valmisteen olevan tarkoitettu vain iho-oireiden hoitoon ja silmäoireisiin tarvittaisiin toinen valmiste. Kerroin asiakkaalle, että kahden antihistamiinin käyttäminen päällekkäin ei ole hyödyllistä kuin korkeintaan joissakin erityistapauksissa lääkärin harkinnan perusteella. Suositteluni perusteella hän päätti ostaa ketotifeeni-silmätippoja. Suosittelin asiakasta ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin, jos lääkitys ei auttaisi ja vaivat jatkuisivat.
Väärin ymmärrysten korjaamista asiakas kerrallaan
Tämänkin asiakaskohtaamisen perusteella voidaan todeta, että asiakkaan tarpeiden kartoittaminen ja taustatietojen selvittäminen on merkityksellistä. Vaikka asiakkaalla oli pitkäaikaista kokemusta allergioista, hän uskoi, että eri antihistamiineja voisi käyttää yhtä aikaa. Tässä tapauksessa kartoituksen ja neuvonnan avulla vältyttiin turhalta päällekkäislääkitykseltä ja neuvonnan jälkeen valitulla paikallislääkityksellä päästiin parempaan lopputulokseen.
Apteekin asiantuntijan antamalla farmaseuttisella palvelulla ja neuvonnalla on ratkaiseva merkitys siinä, miten itsehoitoasiakkaiden allergiaoireet hoidetaan tehokkaasti ja asianmukaisesti. Usein asiakkailla on puutteelliset tiedot oireiden oikeasta hoidosta ja väärinymmärryksiä lääkkeiden käytöstä. Kartoituksen kautta usein myös selviää, että allergiaoireita alihoidetaan.
Allergialääkehyllyn sudenkuopat
Monet, erityisesti kausiallergikot, luulevat usein tietävänsä, mitä lääkettä heidän tulisi hakea oireisiinsa itsehoitohyllyltä. Allergialääkkeillä on vähän yhteisvaikutuksia, ja niiden käyttö on monille niitä tarvitseville sangen arkipäiväistä. Tähän sudenkuoppaan saatan itsekin ajoittain langeta, ja siksi asiakkaan tilanteen kartoittaminen jää joskus puolitiehen. Tämä asiakastapaus kuitenkin osoittaa, että vaikka joskus tuntuu turhalta keskustella ja kysellä itselle itsestään selvistä asioista, se silti kannattaa. Kaikki ei aina olekaan niin kuin olisi helppo olettaa.
Vinkit farmaseuttiseen palveluun allergia-asiakkaan kohtaamisessa
- Muista kartoittaa asiakkaan tilanne ainakin lyhyesti; pyri selvittämään myös nykyinen lääkitys.
- Haasta tarvittaessa asiakkaan valintaa hyötyjä korostaen. Erityisesti paikallisvalmisteiden edut jäävät usein hyödyntämättä, koska asiakkaat valitsevat mieluusti vain tablettihoidon.
- Jos asiakkaan vaiva on pidempiaikaista tai vaikeaoireista, suosittele lääkäriin hakeutumista. Tutkimusten jälkeen apu on kohdistetumpaa, esim. siedätyshoidon muodossa. Oireiden taustalla voi olla myös muuta kuin allergiaa.
Lue myös Katariina Ijäksen artikkeli Siitepölykausi on täällä – apteekista kokonaisvaltaista apua allergian hallintaan
NPS-FI-00472-05-2025
