Klaukkalan apteekin farmaseutti Maria Ojasalo on huomannut allergialääkkeiden ostajien olevan useimmiten nuoria tai nuoria aikuisia. Havainto kertonee allergioiden esiintyvyydestä mutta myös siitä, että kyseisellä ikäryhmällä on paras tietoisuus allergioista ja niiden hoidosta.
Vaikka allerginen nuha onkin paljon astmaa yleisempää, tulisi farmasistin kuitenkin pitää astman mahdollisuus mielessään kohdatessaan asiakkaita allergialääkehyllyn luona. Astman oikea hoito vaatii aina lääkärin arviota.
Allergiassa vetistä nuhaa, astmassa limaisuutta
Allergisen nuhan oireet, kuten vesinuha, aivastelu, silmien, nenän ja kurkun kutina, nenän tukkoisuus sekä silmien vetistys, paikantuvat ylähengitysteihin. Suurin osa allergisesta nuhasta on siitepölyn aiheuttamaa ja kausiluonteista1.
Ympärivuotisessa allergisessa nuhassa keskeisenä oireena on nenän tukkoisuus, joka voimistuu allergeenin – yleisimmin kissan tai koiran – läheisyydessä. Muita ympärivuotisen allergisen nuhan aiheuttajia ovat ulkoilman homeitiöt, pölypunkki ja työperäiset allergeenit, kuten jauhopöly, maatalouden eläinpöly ja varastopunkit1.
Astman oireet, kuten limainen yskä, painon tunne rintakehällä, hengenahdistus ja vinkuva uloshengitys, painottuvat alahengitysteihin2,3. Oireet ovat kohtausmaisia ja vaihtelevia, ja ne laukaisevat esimerkiksi hengitystieinfektiot, kylmän ilman hengittäminen, allergeenit, fyysinen rasitus ja stressi3.
Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, jonka tunnusmerkkejä ovat keuhkoputkien lisääntynyt supistumisherkkyys ja limakalvotulehdus. Astmaa on kolmea tulehduksellista alatyyppiä: allerginen (atooppinen), ei-allerginen eosinofiilinen ja ei-allerginen ei-eosinofiilinen astma. Hengitettävät allergeenit, kuten eläinpöly, pahentavat allergisen astman oireita2,3.
Astma ja allergiat ovat lasten ja nuorten yleisin pitkäaikaissairaus4
Allerginen nuha on huomattavasti astmaa yleisempää (Kuva 1). Allergiat puhkeavat usein astmaa nuoremmalla iällä – lapsuudessa tai nuoruudessa – ja vain harvoin ikääntyneillä1,5.
Vanhemman astma nelinkertaistaa lapsen astmariskin3. Myös allerginen nuha on osittain periytyvää, ja ennaltaehkäistävissä ainoastaan tupakoimattomuudella1. Lapsilla astmaan liittyy usein virusinfektioita, ja astma on aikuisia useammin allergista2. Mitä iäkkäämpänä astma todetaan, sitä todennäköisemmin se on ei-allergista3.
Kuva 1. Allerginen nuha ja astma lukuina. Tiedot on koottu lähteistä 1, 3, 4, 5 ja 6.
Suomalaisessa seurantatutkimuksessa on tunnistettu viisi astman kliinistä ilmiasua: atooppinen, nuhattomien, naisten, lihavien ja tupakoivien astma. Tupakointi on aikuisiän astman puhkeamisessa merkittävä tekijä6.
Atooppiset sairaudet, refluksitauti, ahdistuneisuushäiriö, masennus ja keuhkoahtaumatauti ovat astman yleisimmät liitännäissairaudet. Aikuisena alkanut astma on usein monimuotoinen oireyhtymä6.
Allergioista 30 % paranee itsestään, ja jopa 75 % lapsena alkaneesta astmasta tulee oireettomaksi iän myötä1,6. Aikuisena puhjennut astma puolestaan usein kroonistuu6.
Oikealla hoidolla vaikutetaan sairauden etenemiseen
Allergista nuhaa hoidetaan antihistamiinitableteilla, silmätipoilla ja kortisonipohjaisilla nenäsuihkeilla, joita saa sekä itsehoitolääkkeinä että reseptillä1. Allerginen nuha tulisi saada hyvään hoitotasapainoon, sillä hoitamattomana ja pitkittyneenä astmariski on 2–4-kertainen3.
”Astmaa epäillessäni kerron asiakkaalle, että oireet tulisi tutkia. Mainitsen myös, että astmaan löytyy hyviä lääkkeitä, joilla oireet saadaan tasapainoon ja elämänlaatu paremmaksi”, Ojasalo kertoo.
Astmaa hoidetaan keuhkotulehdukseen vaikuttavilla inhaloitavilla kortikosteroideilla, ja lisäksi avaavilla beeta2-agonisteilla oireiden mukaan3. Hoito riippuu esimerkiksi ilmaantumisiästä, laukaisevista tekijöistä, vaikeusasteesta, liitännäissairauksista ja tulehduksellisesta solutyypistä6.
Astman hoidossa tavoitellaan oireettomuutta ja keuhkojen normaalia toimintaa sekä pyritään estämään pahenemisvaiheet, ehkäisten siten toimintakyvyn alenemaa, työkyvyttömyyttä ja kuolemia3.
Tunnista lääkärin arviota vaativat tilanteet
Asiakkaalta voi Ojasalon mukaan kysyä, onko hän käynyt allergiaoireiden vuoksi lääkärissä. ”Oireet kannattaa tutkia. Muistutan myös, että allergialääkkeetkin ovat edullisempia reseptillä, ja joskus myös tehokkaampia”, Ojasalo kertoo.
”Lapsen ollessa kyseessä kehotan aina hakeutumaan lääkärin vastaanotolle”, Ojasalo painottaa. Ikääntyneillä puolestaan on tärkeää huomioida lääkityksen kokonaistilanne, joskin allergialääkkeillä on Ojasalon mukaan harvemmin yhteisvaikutuksia.
Astmalääkereseptiä noutavalta asiakkaalta Ojasalo neuvoo tiedustelemaan ‘Milloin olet viimeksi käynyt astmahoitajalla tai lääkärin astmakontrollissa?’ tai ‘Millainen hoitotasapaino sinulla mielestäsi on?’. Muuttuneet tai pahentuneet oireet voivat viitata lääkityksen uudelleenarvioinnin tarpeeseen.
Allergiseen nuhaan tai astmaan kuulumattomia oireita ovat Ojasalon mukaan ainakin kuume ja lihaskivut. Toisaalta esimerkiksi voimakas yskä voi Ojasalon mukaan johtua myös refluksitaudista tai keuhkoahtaumataudista. ”Tällöin sanon asiakkaalle esimerkiksi, että ‘Mielestäni olisi hyvä, jos kävisitte lääkärin vastaanotolla, sillä minusta tuntuu siltä, ettei näistä lääkkeistä ole teille nyt apua’”, Ojasalo sanoo.
Huolen voi herättää myös vaatteista lähtevä kostean kellarin tai homeen haju. ”Nämä aiheet ovat usein hyvin herkkiä ja vaikeita, eikä niitä ole aina helppoa ottaa puheeksi. Saatan esimerkiksi kysyä ‘Oletko ajatellut, että kyseessä saattaisi olla huono sisäilma?’ tai ‘Millaisessa talossa asut?’”, Ojasalo kertoo.
”Asiakkaiden suhtautuminen vaihtelee, mutta sittenpä olen ainakin ilmaissut huoleni”, Ojasalo sanoo.
Aitoa välittämistä
Allergisen nuhan hoitoon löytyy paljon hyviä itsehoitolääkkeitä. Aina oireet eivät kuitenkaan lievity tai ne kielivät jostain muusta, kuten astmasta, jolloin vastuullisinta on lähettää asiakas lääkärin puheille1.
Ojasalo kertoo pyrkivänsä asiakaskohtaamisissa hienovaraisuuteen. Esimerkiksi kehotuksen lääkäriin hakeutumisesta voi Ojasalon mukaan esittää myös epäsuorasti muodossa ‘Oletteko koskaan ajatelleet ottaa yhteyttä lääkäriin?’. Huoli on kuitenkin hyvä ilmaista.
Farmasistit voivat aidosti vaikuttaa siihen, että asiakas kohdataan hyvin – ja että hän saa apteekista jopa odotettua parempaa palvelua. Rohkeus ja välittäminen osaltaan vaikuttavat siihen, että asiakas saa oikeaa hoitoa mahdollisimman varhain.
Lue lisää aiheesta artikkelista: Allergiaa vai sittenkin astmaa? Asiakkaan kohtaaminen apteekissa.
NPS-FI-00192-09-2023
