Apteekin neuvonnassa migreenin monimuotoisuus ja lääkityksen erilaiset vaihtoehdot on hyvä tiedostaa, jotta migreeniä sairastavat asiakkaat voidaan paremmin tunnistaa ja heitä osataan ohjata sairautensa hoidossa. Alla kaksi omakohtaista esimerkkiäni siitä, miten apteekissa voidaan auttaa migreenistä kärsiviä asiakkaita.
Nuori nainen kärsii kuukautiskiertoon liittyvästä migreenistä
Nuori nainen tuli hakemaan 30 tabletin pakkausta ibuprofeenia. Kysyin, minkälaisesta kivusta on kysymys. Keskustellessa kävi ilmi, että kyseessä oli päänsärky, joka toistui aina kuukautisten yhteydessä usean päivän ajan. Kysyin auttaako lääke kipuun 2 tunnissa ja pysyykö kipu pois ainakin vuorokauden ajan. Asiakas kertoi, ettei lääke auta kunnolla eikä vie pois kipua eikä huonovointisuutta. Kartoitin myös, liittyykö päänsärkyyn myös valo/aistiherkkyyttä ja paheneeko kipu pienessäkin rasituksessa. Kerroin, että kyseessä voisi olla kuukautiskiertoon liittyvä migreenipäänsärky. Tällaisesta oireesta kärsii joka viides nainen.
Migreenin oireet
| Päänsärky kestää 4–72 tuntia |
| Päänsärky on toispuoleista tai sykkivää |
| Päänsärky on kovaa tai kohtalaista |
| Tavallinen ruumiillinen rasitus (esimerkiksi kävely tai portaiden nousu) pahentavat päänsärkyä |
| Päänsärkyyn liittyy pahoinvointia tai oksentelua |
| Päänsärkyyn liittyy valo- tai ääniarkuutta |
Asiakkaan mielestä ei voi olla kysymys migreenistä, koska oireisiin ei liity mitään sahalaitoja näkökentässä tai muita ennakko-oireita. Kerroin ettei kaikilla migreeniin liity auraoireita. Kerroin myös sen, että ns. aurattoman migreenin hoidossa on tärkeää, että kipulääkettä otetaan mahdollisimman pian oireiden alkaessa oireiden ollessa lieviä ja otetaan heti riittävän tehokas annos eli ”migreeniannos” esim. 800–1200 mg ibuprofeenia. Tämä annostus ei ole enää itsehoidossa oleva annos. Tulehduskipulääkkeiden annoksesta migreenin hoidossa olisi siis syytä keskustella lääkärin kanssa.
Ibuprofeenin voisi kuitenkin tarvittaessa kombinoida myös parasetamolin kanssa, jos tuntuu, että pelkän ibuprofeenin teho ei riitä. Asiakkaan olisi syytä pitää huolta siitä, ettei kipulääkkeen käyttöpäiviä olisi enempää kuin 15 per kuukausi, koska se altistaa särkylääkepäänsärylle ja lääkkeiden haittavaikutuksille. Neuvoin asiakasta kokeilemaan ja keskustelemaan lääkärin kanssa oireistaan parhaimman lääkityksen saamiseksi. Annoin asiakkaalle ohjeita myös lääkkeettömään hoitoon kuten kylmäpakkauksen käytöstä pään alueella ja levosta rauhallisessa, viileässä sekä pimeässä tilassa. Asiakas kiitti kokonaisvaltaisesta neuvonnasta, osti ibuprofeenia sekä parasetamolia ja lupasi olla yhteydessä lääkäriin. Muutaman viikon jälkeen kohtasin helpottuneen asiakkaan reseptipalvelussa, kun lääkäri oli määrännyt hänelle triptaania migreenin kohtauslääkkeeksi ja se oli auttanut hänen oireisiinsa.
Itsehoitopuolella asiakkaan pysäyttäminen keskusteluun lääkityksestä ja sen onnistumisesta vaatii farmasistilta aktiivisuutta ja sopivaa nopeutta sekä tilannetajua tarjota asiakkaan avuksi lääkkeenvalintatilanteeseen ammattitaitoaan. Se on joskus kiireisissä asiakaspalvelutilanteissa haastavaa, mutta siihen kannattaa pyrkiä aina kun mahdollista.
Itsehoitoasiakkaiden lisäksi apteekissa voidaan asiantuntevan migreenin Käypä hoito- ja lääkeosaamisen myötä ohjeistaa myös asiakkaita reseptipalvelussa, jotta asiakkaan käyttämien lääkkeiden käyttö olisi mahdollisimman tehokasta ja suositusten mukaista.
Keski-ikäinen migreeniasiakas, jonka lääkitys ei ollut ajan tasalla
Asiakas haki reseptipalvelussa useaa erilaista migreeniin määrättyä triptaanilääkevalmistetta. Asiakas oli työssä käyvä keski-ikäinen nainen, joka oli kärsinyt migreenistä jo vuosia. Keskustelimme asiakkaan käyttämistä lääkkeistä ja siitä, miten moni asia normaalielämässä migreenin laukaiseekaan: epäsäännöllinen uni tai ruokailu, valvominen, stressi tai sen loppuminen, alkoholi ja naisilla tärkeimpänä altisteena hormonikierto.
Ruokarytmin säännöllisyyden ja unen merkityksen asiakas oli pannut merkille. Keskustelu sujui luontevasti ja asiakas totesi, että nykyään kohtauksia on useampia kuukaudessa eikä lääkityksestä ole keskusteltu lääkärin kanssa moneen vuoteen, vaan reseptit on vain uusittu terveysasemalla. Kerroin, että migreenin oireet voivat muuttua ikääntyessä, päänsärystä voi tulla lievempää, mutta samalla se voi myös pitkittyä. Lääkitystäkin on siksi syytä arvioida aika ajoin.
Kysyin, onko asiakas pitänyt päänsärkypäiväkirjaa ja suosittelin ottamaan sen oireiden pahennuttua käyttöön. Kerroin asiakkaalle, että sellaisen voisi tulostaa mm. www.migreeni.org-sivuilta, https://www.terveyskyla.fi/aivotalo tai www.tevafinland.fi sivuilta. Ohjeistin häntä olemaan yhteydessä lääkäriin, jos nyt käytössä olevat lääkkeet eivät enää oikein tehoa ja päänsärkypäiviä on enemmän kuin kymmenen, jota pidetään ns. triptaanien käytön turvarajana.
Kerroin, että on olemassa useampia migreenin estolääkkeitä sekä myös uusia tehokkaita lääkeaineita, joista hän voi kysyä lisää lääkäriltä. Joitakin estolääkkeitä voitaisiin määrätä myös perusterveydenhuollossa, mutta komplisoituneemmassa tapauksessa olisi syytä olla yhteydessä neurologiin. Estolääkkeet eivät vie migreeniä kokonaan pois, mutta vähentävät kohtausten määrää ja parantavat elämänlaatua. Asiakas kiitti kovasti minua keskustelusta ja hyvistä ohjeista ja sanoi ottavansa päänsärkypäiväkirjan käyttöön sekä olevansa yhteydessä lääkäriin.
Lääkeneuvonnalla on väliä
Nämä ovat esimerkkejä siitä miten merkityksellistä asiakkaan saama lääkeneuvonta apteekissa on. Aktiivisella apteekin ammattilaisen neuvonnalla voidaan auttaa niitäkin asiakkaita, jotka eivät välttämättä itse tiedä tarvitsevansa lääkeneuvontaa.
Lue myös Heidi Kidronin artikkeli: Ibuprofeiinin farmakokinetiikka – lääkeaineen kulku elimistössä
