Migreeni on aivojen neurovaskulaarinen sairaus, jolle tyypillistä on kohtauksen vaiheittainen eteneminen. Migreenikohtauksessa voi olla ennakko-oireita, auraoireita, päänsärkyä ja jälkioireita. Mekanismit eri vaiheiden taustalla alkavat hahmottua yhä selkeämmin. Migreenin tarkka syy on edelleen kuitenkin epäselvä.
Katso koko TevaTalk-verkkokoulutus alta.
Tallenne 04.09.24 toteutetusta Migreenin monet kasvot – mitä migreeni on ja potilasohjauksen mahdollisuudet TevaTalk-verkkokoulutuksesta.
Esityksen lääketieteelliset seikat ovat luennoitsijan näkemyksiä eivätkä ne välttämättä edusta Tevan virallista kantaa käsiteltävistä asioista. Esityksen kannanottoja ei tule käsittää suoriksi lääketieteellisiksi neuvoiksi.
Migreenin patofysiologiaa
Hypotalamuksella on osoitettu olevan merkitystä ennakko-oireiden synnyssä. Ennakko-oireista tyypillisimpiä ovat väsymys, ärtyneisyys, keskittymisvaikeus ja makeanhimo. Ennakko-oireiden jälkeen noin vuorokauden kuluessa voi ilmaantua migreeniaura. Auraoireen taustalla on aivokuorella hitaasti liikkuva sähköinen ilmiö cortical spreading depression (CSD). Potilaan kokema auraoire (tyypillisesti näkö- tai puhehäiriö) riippuu aivokuoren alueesta, jolla CSD ilmenee. Auraoire toistuu potilaalle usein tuttuna, joskaan vaihtoehtoinen ilmenemismuoto ei ole tavatonta tai huolestuttavaa.
Migreenipäänsärky syntyy nykykäsityksen mukaan trigeminovaskulaarisen järjestelmän poikkeavan toiminnan seurauksena. Migreenissä päänsärky on tyypillisesti asteittain voimistuvaa, toispuoleista, sykkivää ja siihen voi liittyä aistiyliherkkyyttä, pahoinvoinnin tunnetta ja oksentelua. Päänsärkyvaiheen väistyttyä jälkioireena voi ilmaantua vellovaa ”aivosumua”, joka voi heikentää toimintakykyä merkittävästikin jopa kahden vuorokauden ajan. Migreenikohtaus menee tyypillisesti ohi vuorokaudessa, mutta pisimmillään yhden kohtauksen oirejatkumo voi kestää viikonkin.
Potilasohjauksen rooli migreenissä
Potilasohjauksella mahdollistetaan migreenin onnistunut hoito. Hoitaja opastaa potilasta tunnistamaan omia migreenikohtauksia kokonaisuutena. Oikein tunnistetut kohtaukset ovat edellytys paitsi lääkehoidon oikealle toteutukselle niin migreeniin liittyvien huolten ja pelkojen hallintaan. Potilas on oman tilanteensa asiantuntija. Hoitajan antaman ohjauksen tavoitteena on antaa potilaalle keinoja ja valmiuksia toteuttaa omaa hoitoaan. Kirjallisen materiaalin käyttö ohjauksessa vähentää unohduksen ja väärinymmärryksen riskiä. Hoitoon liittyvät tavoitteet ja toiveet tulee olla realistisia. Usein 50 % vähenemä migreenikohtauksissa katsotaan merkittäväksi.
Avoimen ja luottamuksellisen keskusteluyhteyden syntyminen potilaan ja ammattilaisen välillä auttaa hyvän hoitovasteen saavuttamisessa. Lääkkeettömien itsehoitotekniikoiden avulla voidaan parantaa oirehallintaa. Potilasta tulee kannustaa migreenin hoitoa tukeviin elämäntapoihin, joista tärkeimpiä ovat riittävä ja säännöllinen uni, säännöllinen ja itselle mieluinen liikunta vähintään 3 kertaa viikossa, ruokarytmin säännöllisyys ja erilaiset stressinhallintakeinot.
Lopuksi
Migreeniä ei voida poistaa. Kohtauksia voidaan lyhentää ja migreenin kroonistumista voidaan ennaltaehkäistä omahoidolla ja asianmukaisella lääkehoidolla. Vaikka migreeni ei ole vaarallinen sairaus niin siihen liittyy merkittävää elämänlaadun ja toimintakyvyn heikkenemistä. Kun tietää migreenin erityispiirteet, niin voi ymmärtää ja auttaa potilasta. Ymmärryksen avaimet ovat ammattilaisella.
Koulutustodistus
Tarvitsetko todistuksen koulutukseen osallistumisesta? Alla olevasta linkistä saat ladattua itsellesi todistuksen. Lisää vain oma nimesi ja tulosta. Helppoa!
- Migreeni. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Neurologinen yhdistys, 2024
NPS-FI-00363-09-2024
