Mielenterveyden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden kulutus on kasvanut viime vuodet (Suomen lääketilasto 2020). Tämänkin lääkeryhmän kohdalla on tärkeää, että farmasistin lääkeneuvonta apteekissa onnistuu. Neuvonnan toteuttaminen voi kuitenkin olla haasteellista etenkin, jos asiakas ei ole vastaanottavainen neuvonnalle tai farmasisti kokee, ettei oma tietotaito riitä. Erilaisia mielenterveydenhäiriöitä sairastavat asiakkaat kuitenkin tarvitsevat neuvontaa niin lääkkeiden kuin ravitsemuksen osalta.
Ruokavalion merkitys
Mielenterveyshäiriötä sairastavilla ruokavalio saattaa olla epäterveellinen ja ateriarytmi puutteellinen. Syöminen voi olla hyvinkin epäsäännöllistä, mikä johtaa liian isoihin annoskokoihin ja ahmimiseen. Samoin liikunta ja muu päivittäinen aktiivisuus voi tässä tilanteessa olla vähäistä. Nämä voivat lisätä entisestään painonnousua, mitä jo usein pelkkä lääkityskin tuo tullessaan.
Terveelliseen ruokavalioon, ruoan laatuun ja määrään sekä liikuntaan olisi parasta kiinnittää huomiota jo lapsuudessa, ennen mahdollisten terveysongelmien ilmaantumista. Viimeistään ajankohtaista se on silloin, kun mielenterveyden häiriö on ilmaantunut. Ravitsemuksen vaikutuksesta mielen hyvinvointiin on jo tutkimusnäyttöä. Mielenterveyteen voidaan siis vaikuttaa ravitsemuksella yhdessä lääkehoidon kanssa.
Lue lisää: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/ruokavalio-voi-tukea-mielenterveyden-hairioiden-ehkaisya-ja-hoitoa
Myös suolistomikrobistolla ja ruokavalion laadulla on vaikutuksia mielen hyvinvointiin.Suolistomikrobistolla on yhteyksiä moniin tekijöihin niin elintavoissa, terveydessä, ympäristössä kuin lääkkeiden käytössä. Suolistomikrobiston toiminta saattaa olla erilaista esim. masentuneilla, mutta vielä tiedetään varsin vähän siitä, millä mekanismilla ravitsemus ja suolistomikrobisto yhteisvaikuttaa mielenterveyteen.
Ruokavalioneuvontaa
Erilaisia mielenterveyteen vaikuttavia lääkkeitä käyttävän asiakkaan ravitsemusneuvonnan tulisikin lähteä liikkeelle syömisen perusasioista, kuten hyvästä ateriarytmistä, oikeasta annoskoosta ja terveellisistä ruokavalinnoista sekä positiivisesta kehonkuvasta. Jo muutoksilla näissä perusasioissa on usein merkitystä myös muun terveyden kannalta.
Apteekissa tapahtuvan reseptilääkkeen toimituksen yhteydessä ei useinkaan ole aikaa kokonaisvaltaiselle ravitsemusneuvonnalle, eikä farmasistin ole lähtökohtaisesti tarkoituskaan neuvoa asiakasta ravitsemuksen osalta. Farmasistin on kuitenkin hyvä itse tiedostaa ja osata soveltaa arjen käytäntöön ruokailun perusasiat sekä tuntea ravitsemuksen ja mielen hyvinvoinnin perusteet, jotta osaa tarvittaessa ohjata asiakasta eteenpäin avun saamiseksi.
Monessa apteekissa on nykyään jo terveyspiste, jossa työskentelee sairaanhoitajan lisäksi ravitsemusasiantuntija tai – terapeutti, jonka kanssa erilaisia lääkityksiä käyttävä asiakas voi tulla keskustelemaan omasta ruokavaliostaan.
Lue myös psykiatrian erikoislääkäri Henry Karlssonin artikkeli Nuorten mielenterveydestä:
NPS-FI-NP-00043-06-2022
