Mielenterveyden häiriöistä
Mielenterveyshäiriöt ovat väestössä yleisiä ja niistä useat ilmaantuvat ensi kertaa juuri nuoruusiässä. Tutkimusten mukaan jopa 25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Erilaiset ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä noin 10–15 prosentin esiintyvyydellään. Masennusta sairastaa noin 10 prosenttia nuorista. On muistettava, että nuori voi kärsiä useammasta mielenterveyden häiriöstä yhtä aikaa. Taustalla olevat neuropsykiatriset ongelmat, kuten ADHD ja autismi, voivat altistaa muihin häiriöihin sairastumiselle.
Vakavimmillaan sairastuminen mielenterveyshäiriöön näkyy nuorten itseä vahingoittavana käytöksenä ja itsetuhoisuutena. Vakavia ja toistuvia itsemurha-ajatuksia on 10–15 prosentilla nuorista. Nuorista n. 5 prosenttia on yrittänyt itsemurhaa. Itsemurhayritykset ovat yleisempiä tytöillä, mutta pojilla itsemurhakuolleisuus on yleisempää väkivaltaisempien tekotapojen vuoksi. Terveet nuoret pohtivat elämään ja kuolemaan liittyviä asioita, mutta itsetuhoisuuteen tulee suhtautua aina vakavasti.
Miksi nuoruusiässä sairastutaan mielenterveysongelmiin?
Nuoruuteen liittyy huomattavia kuormitustekijöitä, jotka voivat johtaa mielenterveyshäiriöiden puhkeamiseen. Nuori on voimakkaassa fyysisen ja psyykkisen kasvun vaiheessa sekä hormonaaliset muutokset ovat huomattavia ja voivat sinänsä vaikuttaa suoraan mielialaan. Lisäksi nuoruus on merkittävä kehitysvaihe, jossa tulisi pystyä irrottautumaan vanhemmistaan ja itsenäistyä, ja samalla löytää oma urapolku. Nykyisessä suorituskeskeisessä yhteiskunnassa nuoret joutuvat suunnattomaan prässiin ja tuntuu siltä, ettei heillä ole mahdollisuutta rauhassa tehdä tulevaisuuttaan koskevia valintoja. Varhaisnuoruuteen kuuluu myös impulsiivisuutta, joka voi johtaa päihteidenkäyttöön ja sitä kautta mielenterveysongelmien puhkeamiseen. Päihteiden käyttö saattaa laukaista jopa vakavimpia psyykkisiä sairauksia kuten psykooseja.
Nuorten mielenterveyshäiriöiden diagnoosi ja hoito
Nuorten mielenterveyshäiriöihin liittyy omia erityispiirteitä, kuten esimerkiksi masennuksessa voi esiintyä ärtyneisyyttä, tunteenpurkauksia, käytösongelmia ja keskittymiskyvyttömyyttä. Häiriöt diagnosoidaan kuitenkin käyttämällä samaa luokitusjärjestelmää kuin aikuisilla. Häiriöiden seulonta esimerkiksi kyselylomakkeita käyttäen on hyödyllistä perusterveydenhuollossa, mutta arvioita ei voi pohjata pelkästään lomakkeisiin. Tärkeää on kerätä tietoa myös kotoa ja koulusta, sillä nuorten mielenterveysongelmat usein ilmenevät eri tavoin eri viiteryhmissä, ja nuoren voi olla joskus vaikea kertoa vastaanotolla ajatuksistaan ja tunteistaan.
Lievät ja keskivaikeat mielenterveyden häiriöt voidaan yleensä hoitaa perusterveydenhuollossa. Tärkeintä on aluksi järjestää nuorelle psykososiaalista hoitoa eli käytännössä henkilö, jolle nuori voi puhua luottamuksellisesti. Myös lyhytterapiat ja pidemmät psykoterapiat tulevat kyseeseen etenkin vakavammassa ja pitkäkestoisemmassa oireilussa. Kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta ja interpersonaalisesta terapiasta on A-tason näyttö, mutta valitettavasti psykoterapioiden saatavuus on usein huonoa ja terapiaan pääsyä voi joutua odottamaan pitkään.
Myös lääkehoito tulee kyseeseen erityisesti vakavammissa häiriöissä. Tällöin on muistettava, että kaikilla lääkkeillä ei ole käyttöindikaatioita nuorten mielenterveysongelmien hoidossa. Tulevaisuudessa voidaan mahdollisesti hyödyntää nuorten hoidossa terapioiden ja lääkehoitojen rinnalla erilaisia neuromodulaatiohoitoja kuten magneettistimulaatiota ja tasavirtastimulaatiota.
Tärkeää on muistaa hyödyntää nuoren hoidossa verkostoja, ja olla aktiivisesti yhteydessä vanhempiin ja kouluun sekä tarvittaessa sosiaalitoimeen ja lastensuojeluun. Oleellista on myös tarjota nuorelle mahdollisuus matalan kynnykseen yhteydenottoon ja nopeaan hoitoon. Mitä nopeammin ongelmiin päästään puuttumaan, sitä harvemmin ongelmat kroonistuvat ja komplisoituvat.
Lukujen viitteenä on käytetty THL:n tilastoja.
MULTI-FI-00734-06-2022
