Perustarpeet ovat läsnä ihmisen elämässä päivästä toiseen: jokaisen täytyy syödä, nukkua ja käydä wc:ssä. Perustarpeet myös linkittyvät toisiinsa: huonosti nukkuneena tekee mieli ruokaa ja erityisesti makeaa, huonosti syöminen voi puolestaan sekoittaa vatsan.
– Ruokavalio vaikuttaa eniten siihen, miten vatsa toimii, kulkeehan ruoka suoliston kautta. Jotkin ruoka-aineet vauhdittavat ja toiset hidastavat suolen toimintaa, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Tomi Valtanen.
Suolen toiminta viestii ihmisen terveydestä, ja siksi pönttöön tipahtavaa viestiä kannattaa kuulla. Jos vatsa oireilee kovasti, sen tosin huomaa tutkimattakin – keneltäkään tuskin jää huomaamatta, jos ripuli saa juoksemaan vessassa tai ummetus aiheuttaa tuskaisen olon.
– Pahimmillaan ripuli ja vatsakipu voivat kertoa sairauksista, kuten tulehduksellisesta suolistosairaudesta tai keliakiasta.
Olennaista on, kuinka usein vatsa toimii
Suolisto voi tuoda hyviäkin terveisiä: esimerkiksi lievät ilmavaivat kertovat suoliston hyvälaatuisesta bakteerikannasta, joka toimii niin kuin pitää.
Valtasen mukaan selkein viesti vatsan toiminnasta on se, kuinka usein suoli toimii. Pari, kolme kertaa päivässä ja muutaman kerran viikossa ovat molemmat normaaleja rytmejä, samoin kuin kaikki siltä väliltä. Ulosteen olomuodolla on kuitenkin väliä, eikä vatsan toiminnan rytmi määritä sitä.
– Jos vessa kutsuu kolmesti päivässä, uloste voi olla joko ripulia tai aivan normitavaraa. Jos syö paljon kuitua, suoli voi toimia montakin kertaa päivässä, eikä siinä ole mitään vaarallista, Valtanen sanoo.
Ripulin syy voi olla ärtyvä suoli
Jatkuvasti löysällä olevan vatsan syy voi olla esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä IBS, joka on suomalaisistakin noin joka kymmenennellä. Ärtyvä suoli on toiminnallinen vatsavaiva, eli suolen toiminta on häiriintynyt ilman, että suolesta löytyy mitään selkeää vikaa.
Usein ärtyvään suoleen liittyy vaihtelevia oireita, jotka ovat välillä helpompia ja välillä pahempia: vessakäyntejä on joko tavallista harvemmin tai tiheämmin, ja uloste on kovaa tai löysää. Joidenkin harmina ovat turvotus ja ilmavaivat.
Jos epäilee ärtyvän suolen oireyhtymää, voi kokeilla korvata yleisesti oireita aiheuttavat raaka-aineet vatsaystävällisemmillä. Oireita voivat aiheuttaa ns. FODMAP-hiilihydraatit, jotka imeytyvät ohutsuolessa huonosti ja alkavat käydä paksusuolessa.
– Moni suomalainen syö esimerkiksi ruisleipää, omenaa, sipulia, valkosipulia ja vehnää, jotka voivat aiheuttaa herkkävatsaisille oireita, Valtanen sanoo.
Löysävatsaista voi auttaa myös runsaskuituinen ruokavalio tai kuitulisä, kuten pellavansiemenrouhe tai psylliumkuitu. Kuitu sitoo paksusuolessa nestettä ja tekee ulosteesta kiinteämpää.
Ummetukseen kuitua ja nestettä
Jos taas kärsii ummetuksesta, eli suolen sisältö on kuivaa ja kovaa ja vessassa joutuu pinnistämään, ruokavaliosta voi puuttua vettä – ja jälleen kuituja.
Ummetuksesta kärsivän olisi hyvä juoda päivän aikana pari kolmekin litraa nestettä. Ruokavalioon olisi hyvä lisätä reilusti kuitupitoisia ruokia, kuten viljoja ja kasviksia. Valtanen suosittelee valitsemaan kuitupitoista leipää, joissa kuitua on yli 6 grammaa sadassa grammassa.
– Kaikkia pelkkä kuitu ei auta. Vaikka söisi runsaasti kuitua, suoli ei vain liiku riittävän nopeasti. Silloin voi kokeilla kiiviä tai luumua, jotka vauhdittavat suoliston liikkumista, Valtanen sanoo.
Syödyn ruoan lisäksi ruokailutavoilla on merkitystä. Parhaiten vatsa toimii, kun pitää yllä hyvää ruokarytmiä ja syö neljästä viiteen kertaa päivässä. Silloin suolistolla on jotain, mitä työstää.
Vatsa tykkää lenkkeilystä ja nukkumisesta
Ruokavalio vaikuttaa suoliston toimintaan eniten, mutta se on kytköksissä myös muihin elämäntapoihin.
– Liikunta tuo painetta suolistoon ja saa suolen sisällön liikkumaan mukavammin eteenpäin. Erityisesti pomppuja sisältävät lajit, kuten juoksu, ovat hyviä vatsan toiminnan vauhdittamiseen, Valtanen sanoo.
Liikunta helpottaa stressiä, joka aiheuttaa joillekin löysää vatsaa. Siksi kullekin stressiä parhaiten purkavat harrastukset ovat myös vatsaystävällisiä – samoin kuin hyvät yöunet.
Milloin lääkäriin?
Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos
– Oireet, kuten ripuli, ummetus tai vatsan turpoaminen, ovat hankalia ja haittaavat normaalia elämää
– Oireet alkavat yli 50-vuotiaana
– Uloste on hyvin veristä tai mustaa
– Öinen ripuli
– Tahaton painonlasku
Millainen uloste?
Ulosteen muoto vaihtelee päivittäin erityisesti sen mukaan, millaista ruokaa on syönyt. Erilaiset ulostetyypit voidaan eritellä kansainvälisesti käytetyllä, Bristolin yliopistossa kehitetyllä Bristolin ulosteskaalalla, joka jakaa ulostemuodot seitsemään eri perustyyppiin.
Valtasen mukaan malli helpottaa etenkin ääripäiden tunnistamista. Jos oma uloste on jatkuvasti listan alku- tai loppupäässä, voi miettiä, olisiko ruokavalion tai elintapojen muuttamisesta hyötyä.
Ulostetyypit 1 ja 2 viittaavat ummetukseen.
Tyypit 3-5 viittaavat melko normaaliin vatsantoimintaan.
Tyypit 6 ja 7 viittaavat ripuliin.
Apteekista löytyy useita mm. ummetukseen tarkoitettuja itsehoitotuotteita. Muista kysyä farmaseutilta neuvoa sinulle sopivan valmisteen löytämisessä.
Asiantuntijana artikkelissa:
Terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti Tomi Valtanen, Ravitsemustalo.
MULTI-FI-00425-06-23
