Vastalääke ry:n puheenjohtaja Mia Muhonen on viidennen vuoden lääketieteen opiskelija Turusta. Hän kiinnostui tieteestä jo nuorena.
– Oman säväyksensä ajattelumaailmaani on antanut varmasti myös tieteellisesti orientoitunut perheeni sekä lähipiiri. ”Miksi?”-kysymys on päässyt usein suustani halutessani selvittää syitä ja selityksiä väitteille, Mia kertoo.
Vastalääke ry:n tavoitteena on popularisoida lääke- ja terveystiedettä, jotta tutkimuksiin perustuva tieto olisi kaikkien saatavilla ja ymmärrettävissä. Yksi keino on lisätä vuorovaikutusta asiantuntijoiden ja muun väestön välillä.
Avuksi avoin mielenkiinto
Apteekissa päätyy usein keskusteluihin, joissa asiakas haluaa kysyä myös ei-tieteellisistä hoitomenetelmistä. Muhonen kannustaa suhtautumaan avoimen kiinnostuneesti asiakkaisiin, joilla on positiivinen asenne uskomushoitoja kohtaan.
– Asiakkaan mielipiteitä ei kannata väheksyä, vaan mieluummin kysyä avoimesti lisätietoja. Näin keskustelusta tulee tasapuolisempi ja luotettavampi, eikä vain ammattilaisen antamaa valistusta. On myös tärkeää selvittää, onko potilaalla jokin terveydelle haitallinen ravintolisä tai tuote käytössä, ja tätä asiakas ei välttämättä ota esiin, jos kokee tulleensa tuomituksi, Muhonen vinkkaa.
Yleensä hyvä keino lähestyä aihetta on yhteisen tavoitteen, eli asiakkaan terveyden kautta. Lääketieteellisen hoidon ja asiakkaan löytämän vaihtoehtohoidon ei aina tarvitse sulkea toisiaan pois. Sen sijaan ei-haitallisia uskomushoidon keinoja voi halutessaan käyttää lääketieteellisen hoidon lisänä, jos niihin on varaa, ne eivät ole haitaksi ja asiakas itse kokee saavansa niistä apua.
– Aina pitää kuitenkin puhua välttämättömien ja tutkittujen lääketieteellisten hoitojen puolesta. Argumentoidessaan lääketieteellisestä vaihtoehdosta ammattilaisen tulisi välttää valistavaa asennetta ja pysyä yleistajuisissa käsitteissä aliarvioimatta asiakkaan ymmärrystä.
Entä mikä on terveydenhuollon ammattilaisten rooli oikean terveystiedon jakamisessa sosiaalisessa mediassa? Siihen Muhosella on vankka mielipide.
– Jos kukaan ei tuo tieteen ääntä esiin sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa, täyttyvät kanavat virheellisestä tiedosta. Olisikin ensisijaisen tärkeää, ettemme vain katso vierestä, kun kokemusperäiset väitteet leviävät, vaan puuttuisimme tilanteeseen.
Omalla nimellä ja naamalla julkisesti kommentointi voi olla haastavaa, sen tietää Muhonenkin kokemuksesta. Usein voidaan vaatimattomasti ajatella, että minä en ole mikään asiantuntija puhumaan julkisesti. Voidaan myös pelätä sitä, miten muut suhtautuvat, jos aloittaa kommentoinnin sosiaalisessa mediassa. Jokaisella terveysalan ammattilaisella on kuitenkin kattavammat tiedot terveysaiheista kuin monella kansalaisella.
Sosiaalinen media huolestuttaa
Journalisti lehden helmikuun numerossa Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri ja Tiedetoimittaja-lehden päätoimittaja Ulla Järvi sanoi journalismin flirttailevan huuhaan kanssa seurauksia miettimättä. Muhosen mielestä väittämä syyllistää räikeästi journalismia, mutta siinä piilee valitettavasti totuuden siemen.
– Journalismi menettää uskottavuuttaan ihmisten silmissä, jos se keskittyy kalastelemaan klikkauksia uutisoimalla tutkimuksien pintakuohuja paisutellen. Huuhaa-väitteet kiinnostavat lukijoita ja tarjoavat jotakin uutta ja vaihtoehdon tieteellisesti tutkitulle tiedolle, joten toki se houkuttelee toimittajia, Muhonen pohtii.
Muhonen kuitenkin ymmärtää, mistä ongelma osaltaan johtuu. Paineet uutisvirrassa, klikkausmäärissä ja aikatauluissa vaikuttavat luonnollisesti median skandaalihakuisuuteen. Ne saattavat myös vähentää taustatyöhön käytetyn ajan määrää, jolloin jaettu tieto ei välttämättä olekaan tieteeseen perustuvaa.
– Hyvä journalismi noudattaa paineista huolimatta Journalistin Ohjeita, joiden perusteella tulisi pyrkiä mahdollisimman totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Mediassa tutkimuksista uutisoidaan kuitenkin usein epäjohdonmukaisesti tai yksinkertaistetusti. Esimerkiksi samaa väitettä kahvin terveyshyödyistä voidaan tarjota välillä totena ja välillä taruna, Muhonen harmittelee.
Median uutisoinnissa ongelmat ovat monet. Yleistä on muun muassa se, että otsikkoon nostetaan yhden tutkimuksen epävarma tulos, jolloin lukija saa sen mielikuvan, että tiede näkee asian juuri näin. Todellisuudessa tiede ei vaihda näkökulmaansa yksittäisen tutkimuksen tuloksen perusteella, vaan luo konsensuksen kaikista tehdyistä tutkimuksista.
Perinteisiä median kanavia huolestuttavammaksi Muhonen kokee sosiaalisen median kentän, jossa omat henkilökohtaiset mielipiteet ja kokemukset saavat helposti totuuden mittasuhteet.
– Algoritmien ansioista terveysaiheille altistuvat pääasiassa niistä kiinnostuneet ihmiset. Kun somessa ehdotetut ja seuratut julkaisut tuottavat runsaasti kyseistä henkilöä kiinnostavia terveysaiheita, voidaan puhua ”terveyskuplasta”. Ympäristön täyttyessä tieteeseen perustumattomista ja kokemusperäisistä terveysvinkeistä, voivat hatarammatkin terveysväitteet alkaa tuntua luotettavilta.
Muhonen oli jo paljon ennen Vastalääke ry:n perustamista harmitellut virheellisten terveysväittämien paljoutta mediassa sekä sitä, miten ne usein naamioidaan uskottavaan muotoon. Hän ei kuitenkaan uskaltanut yksin ryhtyä työhön virheellisten väittämien kitkemiseksi, eikä kukaan yksin niin valtavaa taakkaa voisi kantaakaan, joten mahdollisuus vaikuttaa asioihin osana yhdistystä tuli kuin tilauksesta.
Muhonen on ollut alusta asti osa Vastalääke ry:n ydinporukkaa, jonka professori Juhani Knuuti kokosi kasaan eräässä Duodecimin järjestämässä koulutusillassa helmikuussa 2018. Loppukesästä yhdistys oli perustettu ja yhteistyökumppaneiksi lähtivät Kansanvalistusseura sekä Lääkärin sosiaalinen vastuu ry. Rahoitusta projektille saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Ajankohtaisesti yhdistyksellä on Tieteen tiedotuksen apuraha projektille.
Yhdistyksen toiminta vie ison siivun Muhosen vapaa-ajasta, mutta tiiviiksi hioutuneessa porukassa toimiminen on antoisaa tärkeältä tuntuvan asian vuoksi. Positiivinen palaute kannustaa jatkamaan tärkeää vapaaehtoistoimintaa.
Mediakriittinenkin yleisö kaipaa lisää valistusta
Vastalääke ry:n perustamisen yhtenä lähtökohtana oli huoli virheellisten terveysväittämien leviämisestä niin sosiaalisessa kuin perinteisessä mediassa. Yhdistys haluaa kannustaa kuluttajia, median edustajia ja päättäjiä kriittiseen ajatteluun ja näyttöön perustuvan tiedon hankkimiseen.
– Asiaan perehtymättömän kuluttajan on vaikea erottaa faktaa fiktiosta, ja välillä näin on myös alan ammattilaisilla, Mia toteaa.
Suomalaiset ovat kansainvälisissä tutkimuksissa todettu mediakriittisiksi, mutta terveysasioista puhuttaessa väärinkäsitykset ja virheelliset uskomukset ovat silti yleisiä. Yhdistyksellä on pyrkimys edistää suomalaisten medialukutaitoa ja yhtenä tärkeänä keinona ovat kouluvierailut, joiden myötä herätellään nuorissa kriittistä ajattelua sekä taitoa tunnistaa luotettava tieto.
– On ollut mahtava huomata, miten paljon nuoret ovat myös itse ajatelleet asiaa ja osaavat poimia sosiaalisesta mediasta kriittisesti virheellistä tietoa. Ennen pandemiaa järjestimme myös yhdessä Kansanvalistusseuran kanssa Terveyskahvila-keskustelutilaisuuksia, joissa kerroimme luotettavasta tiedosta ja keskustelimme pitkään erilaisista osallistujia kiinnostavista terveysaiheista. Oli mahtava huomata, että kiinnostuneita oli nuorista vanhuksiin ja kaikenlaisella koulutustaustalla.
Muhonen on toiminut Vastalääke ry:n hallituksessa eri tehtävissä perustamisesta lähtien, muun muassa sihteerinä ja viestintävastaavana. Kokemuksen kartuttua, ja osin myös korona-ajan tuoman vapaa-ajan lisääntymisen vuoksi, hän oli valmis ottamaan puheenjohtajan pestin hoidettavaksi.
– Pitkän linjan hallituslaisena, sekä ajankohtaisena puheenjohtajana, allekirjoitan kaikki yhdistyksemme tavoitteet ja voin aidosti puhua niiden puolesta. Erityisen antoisiksi koen puhujatilaisuudet sekä koulutukset, joissa pääsen kertomaan viestiämme muille alan ammattihenkilöille.
Yhdistys tarjoaa jäsenilleen jatkuvasti koulutuksia sekä mahdollisuuden osallistua oman mielenkiinnon mukaan esimerkiksi nettisivujen artikkeleiden tuottamiseen, somekanavien pyörittämiseen, koulutuksiin, tapahtumien järjestämiseen tai kouluvierailuihin.
– Koska yksin virheellisiin terveysväittämiin on vaikea uskaltaa tai osata ottaa kantaa, tarjoaa yhdistys turvallisen, opiskelijakollegoista sekä kannatusjäsenistä koostuvan porukan yhdessä pohtimiseen. Myös farmasian opiskelijat ovat tervetulleita liittymään mukaan yhdistyksen toimintaan. Jo valmistuneet alan ammattilaiset voivat liittyä mukaan kannatusjäseniksi tukemaan ja seuraamaan toimintaa, sekä toimimaan mahdollisuuksien mukaan asiantuntija-apuna.
MULTI-FI-NP-00022 2/2021
