Joka kymmenes suomalaisista sairastaa migreeniä eli noin 15 % naisista ja 5 % miehistä. Migreeni on edelleenkin osin väärinymmärretty sairaus. Osalle potilaista se on muutama kova päänsärkykohtaus vuodessa tai vuosikymmenessä, osalle päivittäinen uhka työkyvylle, perhe-elämälle ja vapaa-ajan vietolle.
Mistä migreeni johtuu?
Migreeni on osittain geenien säätelemää. Migreenikohtauksen syntymekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta läpikotaisin. Yleisesti ajatellaan, että kohtauksessa jokin ulkopuolinen ärsyke aiheuttaa sähkökemiallisen reaktion aivorungossa.
Migreenin voivat laukaista tietyt ärsykkeet, kuten kirkas valo, stressi, hajut, hormonaaliset vaihtelut, nälkä, tietyt ruoka-aineet, alkoholi, kuumuus, lämpötilan vaihtelut, vuorokausirytmin muutokset, valvominen, mielialanvaihtelut sekä veren glukoosipitoisuuden heilahtelut.
Yleisimmät migreenityypit
Kolme yleisintä migreenityyppiä ovat aurallinen, auraton ja särytön migreeni. Aurallisessa migreenissä päänsärkyä edeltää jokin oire eli aura. Auroja ilmenee noin 10-15 %:ssa migreenikohtauksia. Aurattomassa migreenissä särky puolestaan alkaa suoraan ilman edeltäviä oireita. Säryttömässä migreenissä esiintyy ainoastaan migreeniauroja, mutta ei lainkaan päänsärkyä. Migreenikohtauksen tyypillisiä oireita:
- Jopa vuorokautta ennen kohtausta ilmenevät ennakko-oireet kuten mielialan vaihtelut, kognitiiviset muutokset, makeanhimo ja väsyminen.
- Aurallisessa migreenissä noin tunti ennen päänsärkyä ilmenevät aurat kuten näköhäiriöt, raajojen puutuminen, huimaus tai puheen vaikeus.
- Jyskyttävä, kohtalaisen intensiivinen tai kova päänsärky. Kipu voi alkaa myös niskan lihaskipuna.
- Valo-, haju- tai kuuloherkkyys sekä pahoinvointi tai oksentelu.
- Jälkioireet kuten mielialan vaihtelut ja kognitiiviset muutokset sekä pään arkuus ja niskan jäykkyys.
Migreenikohtaukset voivat kestää mitä tahansa neljän tunnin ja kolmen päivän väliltä. Myös kohtausten rajuus vaihtelee. Toisilla kohtaukset voivat viedä toimintakyvyn täysin, kestää useita vuorokausia ja vaatia migreenilääkitystä tai migreenin estohoitoa
Miten migreeniä voi hoitaa?
Oikea diagnoosi ja luottamuksellinen potilas–lääkärisuhde ovat keskeiset edellytykset migreenihoidon onnistumiselle. Migreenin täsmällinen ja oikein ajoitettu hoito edellyttää säryn tunnistamista ja erottamista muista päänsärkytyypeistä, kuten jännityspäänsärystä tai sarjoittaisesta päänsärystä
Lievä migreenikohtaus voi mennä ohi levolla, mielellään pimeässä ja viileässä huoneessa. Se voi helpottua myös lämpimässä suihkussa, rentoutumisharjoituksella tai muilla ei-lääkkeellisillä keinoilla.
Jos migreenikohtauksia tulee vähintään kerran viikossa itsehoidosta huolimatta, vaiva kannattaa tutkituttaa, sillä migreenilääkitys voi parantaa elämänlaatua huomattavasti. Viisi auratonta kohtausta tai kaksi aurallista kohtausta riittävät migreenidiagnoosin saamiseen.
MULTI-FI-00224-02-23
